maanantai 18. helmikuuta 2019

Iida ja Lauri APK-maratonilla



Pori - tuo Suomen kehto, positiivisuuden ja ystävällisyyden tyyssija. Keväinen helmikuun lauantai. Aurinko paistaa ja edellispäivänä Raumalla kuulemma ollut oikeen juhannuskelit +8,4 astetta. Hyvä, että paistaa se aurinko joskus sinne risukasaakin ;)


Aamupäivällä alkoivat paineet kasaantumaan, kun anoppi ja Iidan veli rupesivat värkkäämään kannustus-banderollia. Sitten vaan kamat kasaan, tripla tsekkaus: kengät, housut, geelit, motivaatio. Toista lista 3x. Auton keula Meri-Porista kohti Karhuhallia. Kyseinen pyhättö tullut enemmän kuin tutuksi n. 20 vuoden jalkapalloilu-uran kautta. Tuskin kuitenkaan yhteensä tuota juoksurataa tullut kierrettyä sen vertaa kuin nyt pitäisi.

Laput infosta ja pukkarin kautta radan varteen odottamaan. Porukalla vielä tsemppaukset, tiimillä taas hyvä edustus paikanpäällä. Ei muuta kuin viivalle ja "lähtölaukauksesta" rataa kiertämään. Lähdöstä liikkeelle ja ekan mutkan jälkeen sai katsella Juhanin, Jarin ja Iidan selkien katoavan jo melkein seuraavan mutkan taa. Itse lyöttäydyin 4h jäniksen peesiin ja siinä oli tarkoitus roikkua, niin kauan kun vaan jaksaa. :D Ja hyvinhän siinä tuli jaksettua. N. 40 kierrosta kun oli jäljellä, kuulutettiin väliaikatilanteita ja tässä kohtaa tiimillä tuplajohto, Juhani miesten yleisen sarjan kärjessä ja Iida naisten yleisen. Siinä kohtaa tuli itsellekin takaraivoon ajatus, että kun sieltä tulee Juhanille ja Iidalle pystit, niin tulee itsellekin alle 4h aika. 4h jänis jäi vetämään porukkaa ja itse kiristin tahtia. Ja loppuun saakka jaksoin kovemmalla tahdilla ja tuli sitten viimeinen 100m vedettyä niin kovaa kuin kintuista irtosi, loppuajaksi 3.55.05. APK-maratonarit olivat kehittäneet oman ajanottojärjestelmän alusta saakka ja kyseistä järjestelmää testattiin tapahtumassa "nilkkapannan" kanssa rinnakkain. Järjestelmä laski taululle joka kierroksella oletettua loppuaikaa, joten sen perusteella pystyi omaa vauhtiaan sovittelemaan.Hienolta vaikuttava systeemi ja ensi vuonna taitaa kyseinen ajanotto olla virallisena välineenä APK-maratonilla.


Vaikka itselle ennätys parani reilulla puolella tunnilla, niin pakko enemmän hehkuttaa paremman puoliskon suoritusta! 3.37.41 ja tosiaan naisten yleisen sarjan voitto! Ei vois olla ylpeempi Iidasta! :) Ja vielä mahtavempaa kun Juhani nappasi miesten voiton, joten tiimille taas tupla ;) Taitaa tästä tulla tapa (Ilves mara ja nyt APK).


   
Iida voitti naisten yleisen sarjan omalla enätysajallaan 3:37:41. Hienoa Iida! 😊💪


Kaiken kaikkiaa jäi tapahtumasta positiivinen fiilis ja kiitos vielä Jarille, Juhanille, Marille, Jukalle, Eetulle ja Nikolle tsemppauksista paikan päällä ja muille tiimiläisille etätsempeistä! :) Tästä on hyvä jatkaa keskiviikkona "korkean paikan leirille" toiselle puolen maailmaa ;)


- Lauri ja Iida

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

Himos Winter Trail 2019

Elokuussa järjestettävän Himos Trail-tapahtuman pikkusisar Himos Winter Trail järjestettiin 8-9.2 toisen kerran. Samoin kuin kesän päätapahtuman, myös talvitapahtuman osallistujamäärissä oli selvää kasvua. Erityisesti perjantai-iltana juostu Himos Winter Night Trailin osallistujamäärä nousi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Olimme Antin kanssa osaltamme tätä kasvua tekemässä. Viime vuonna yöpolut jäivät kokematta, mutta tänä vuonna emme voineet vastustaa pimeiden lumipolkujen kutsua.


Perjantain startti tapahtui klo 19.30. Matkoina iltatapahtumassa oli noin 6 (easy), 9 (enjoy) ja 13 (challenge) km. Koska toinen startti oli edessä lauantaina, valitsimme perjantai-illalle 9 km reitin. Antti oli luvannut, ettei jätä minua yksin pimeään metsään ja tarkoituksena oli siis edetä yhdessä. Ensimmäinen kilometri edettiin kävelyteitä pitkin. Alkuun vähän tasaisempaan, mutta sitten tie lähti jyrkkään nousuun jo ennen kuin pääsimme polulle asti. Lähdimme varsin vauhdikkaasti liikkeelle, koska tiesimme poluilla ohittelun haastavaksi.

   
   
Talvipolkujuoksua parhaimmillaan. Kuva Marko Pitkänen


Alun mäen jälkeen reitti tasoittui. Runsaasta lumen tulosta huolimatta polun pohja oli perjantaina keskeltä kova. Harha-askeliin polun reunoilla ei kuitenkaan ollut varaa, jos halusi pysyä pystyssä. Ja itse en kyllä näiltä harha-askelilta välttynyt ja kävin lumen pinnassa matkan varrella ainakin neljään kertaan. Onneksi lumi oli pehmeää. Pimeän reitin varrella oli myös kannustusta ja kynttilöitä aseteltuna. Eksymisen vaaraa ei ollut, koska reitiltä poikkeavaa polkuverkostoa ei käytännössä ollut lainkaan ja hankeen ei tehnyt mieli lähteä kahlaamaan. Sopii siis myös suuntavaistottomalle polkujuoksijalle.



Viimeisellä kilometrillä ennen maalia lenkkarin alla oli taas kovapohjaisempaan alustaa. Tiesin koko ajan, että kannoilla on kovakuntoisia kilpasiskoja ja tiellä oli vielä rypistettävä viimeiset voimat. Maaliin saavuin naisten Enjoy-sarjan voittajana aikaan 48:44. Antti piti lupauksensa, eikä jättänyt minua yksin metsään. Hän oli miesten sarjassa toinen.

 
Antti hienosti toinen miesten sarjassa! Kuva Niina Taimisto


Perjantai-illan kisa otti vähän kovemmalle, mitä alkujaan olin ajatellut. Lauantaina oli kuitenkin klo 12:30 startti 13 km Challenge-radalle. Muina matkoina olivat jo illalta tutut Easy ja Enjoy ja vain päiväaikaan juostava Extreme (25 km). Erityisesti miesten puolella Extreme-sarja oli todella kovatasoinen. Runsaan lumentulon vuoksi reittejä oli jouduttu muokkaamaan, mutta reittipituuden pysyivät kuitenkin suunnilleen ennakolta suunniteltuina.

   
Starttitunnelmaa. Kuva Marko Pitkänen


Lauantaina vetinen keli jatkui ja kilpailun edetessä myös polku alkoi pehmentyä. Erityisesti lopun polkualamäki oli varsin haastavassa kunnossa. Itselläni lauantain kisa oli luonteeltaan hyvin erilainen kuin perjantain. Kovasta yrityksestäni huolimatta en pysynyt letkan perässä ja jäin taivaltamaan reittiä yksin. Toisaalta ehdin siinä sitten myös paremmin nautiskella talvisesta metsästä. Sarjani ennakkosuosikkien jäädessä pois, olin maalissa hieman yllättäen sarjani kolmas. Pääsin siis pokkaamaan ihan oikean palkinnon, ihan sattumalta voittamani ”arvontapalkinnon” lisäksi. Antti eteni lauantaina omaa vauhtiaan ja oli sarjassaan kuudes.

     
Palkintosadetta ja arpaonnea... Kuva Niina Taimisto


Jo elokuussa Himoksen polkuihin tutustuneet Kataja-ahot olivat lauantaina mukana tapahtumassa. Kirsi taisi mainita miettineensä viimeistä polkualamäkeä tulleessaan, ettei ikinä enää. Tämä on siis varma merkki siitä, että Kataja-ahot nähdään myös tulevissa Himos Trail-tapahtumissa.



Markus totesi ennen tapahtumaa, että jos Team Rahola koskaan harkitsee ryhtymistä vastaavaan kisaurakkaan, se pitää torpata heti alkuunsa. Järjestävä seura on tehnyt valtavan työ luodessaan Himoksen metsiin polut ihan nollista. Himoksen metsiin ei tallaajia muutoin talviaikaan eksy. Polkujen tekemiseen oli tälle vuodelle tehty ihan oma, kahden ihmisen työnnettävä/ vedettävä, polkuaura. Sillä, lukuisilla talkootunneilla ja yhteislenkkien avulla polut olivat syntyneet tapahtumaan osallistujien iloksi. Talvi on kesää arvaamattomampi olosuhteiden suhteen. Mutta se onkin osa talvipolkujuoksun hienoudesta. Olosuhteisiin on mukauduttava, olivatpa ne millaiset tahansa. Toivottavasti Raholan väkeä nähdään jatkossa enemmän niin elokuussa kuin näin helmikuussakin nauttimassa Himoksen poluista!

Teksti: Niina Taimisto

maanantai 4. helmikuuta 2019

Luentopäivä la 9.2. Nokian liikkarilla

Lenkin jälkeen on mahdollisuus käydä suihkussa liikkarilla ennen luentoa.

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Juokse Sorvassa 2.2.2019 tulokset


Miehet 50km
1. Lauri Sinisalo Team Rahola 5:41:01
1. Markus Ilva Team Rahola 5:41:01
3. Markku Lauste 100mc.fi 5:44:33
4. Niko Peltomaa Team Rahola 6:16:36
4. Marko Silvennoinen Team Rahola 6:16:36
6. Mika Puskala Pyörä -68 6:24:18
Naiset 50km
1. Iida Lehtonen Team Rahola 5:41:01
1. Anu Ossberg Team Rahola 5:41:01
3. Susanna Kukkula Team Rahola 6:16:36
Miehet maraton
1. Jari Huhtala Häjyt 3:58:09
1. Reijo Rajahalme Häjyt 3:58:09
3. Olli Laine 100mc.fi 4:55:14
4. Jari Rauhala Nami 4:55:15
5. Pekka Rutanen 100mc.fi 6:16:15
Naiset maraton
1. Iina Puskala Häjyt 5:32:18
2. Teija Virtanen Team Rahola 5:42:50
Naiset 30km
1. Lea Mäenpää Team Rahola 3:41:12
Miehet puolimaraton
1. Jari Nieminen Team Rahola 2:04:38
2. Simo Kataja-aho Team Rahola 2:25:25
3. Jari Kurvinen Team Rahola 2:32:00
Naiset puolimaraton
1. Henna Värikoski Team Rahola 2:04:38
2. Marjo Niinimäki Team Rahola 2:11:02
3. Kirsi Tuomisto-Kataja-aho Team Rahola 2:25:25

Huomautukset tuloksista ilva.markus@gmail.com

torstai 31. tammikuuta 2019

Tipaton ja herkuton

Simo Kataja-aho voitti tipattoman ja herkuttoman arvonta lahjakortin! Onnea😃

maanantai 28. tammikuuta 2019

Villasukkajuoksun SM-kisat 26.1.2019



Päivi, Juhani ja Lauri sekä Montelan veljeslegendat.

Minä, Lauri ja Päivi lähdimme lauantaina aamulla Tampereelta yhdessä Orivedellä järjestettäviin Villasukkajuoksun SM-kisoihin. Päivin kanssa oli ollut aiemmin puhetta, että olisi mielenkiintoista osallistua ensi kertaa järjestettäviin villasukkajuoksukisoihin. Laurikin innostui lähtemään kisoihin pienen houkuttelun jälkeen. Aamulla oli pientä pakkasta ja vähän pilvistä, mutta keli oli aika ihanteellinen talviseen polkujuoksuun. Perille saavuttuamme haimme numerolaput ja järjestäjän tarjoaman tuotekassin. Pian tämän jälkeen tapasimmekin sitten meidän tiimin hierojan Johannan ja hänen tyttärensä sekä Montelan veljekset, Kalevin ja Olavin ja Kalevin vaimon, Elvin. Oli mukava jutella juoksemisesta ja viimeaikaisista kuulumisista veljesten kanssa. Identtiset kaksoset, Kalevi ja Olavi ovat asuneet syntymästään lähtien Orivedellä. He ovat legendoja ultrajuoksupiireissä tuotuaan lajin Suomeen. 

Mämmiä syövä Mietaa sekä Juhani.

Hieman aiemmin olin jo tavannut Villasukkajuoksun SM-kisat avaamaan tulleen Juha Miedon ja saanut häneltä nimmarin. Todella valtavan kokoinen mies ja vaikuttava ja värikäs persoona livenä nähtynäkin. Juhalla oli paljon mielenkiintoisia ja värikkäitä juttuja elämästä ja urheilu-uran varrelta, kaikkea ei voi oikein täälläkään julkaista… Hän otti muun muassa kantaa nuorison liikkumattomuuteen ja tietokoneiden, konsolipelien, kännyköiden ja Facebookin vaikutukseen ihmisten elämään.

Pian aloimme odotella klo 12 tapahtuvaa Päivin, Johannan ja Kalevin 3 kilometrin starttia. Myös Johannan tytär oli osallistunut lasten sarjan kisaan. Ulkona kuuntelimme Oriveden kaupunginjohtajan ja Mietaan puheita. Sain ulkona myös upean selfien Miedon kanssa. Laurin kanssa toivotimme vielä viimehetken tsempit Päiville ja Kaleville ennen kuin he lähtivät matkaan ja katsoimme heidän startit. Meno näytti kevyeltä ja hyvältä. Tämän jälkeen siirryimme sisälle lämmittelemään ja odottelemaan omaa lähtöämme, joka oli edessä klo 13:30. 

Päivi ja Johanna juoksun jälkeen. Nautittu näköjään on villasukilla juoksun hurmasta.


Vähitellen oma lähtömme alkoi lähestyä ja Päivi ja Kalevi tulivat sisälle antamaan meille viime hetken ohjeita. Oli kuulemma ollut kova nousu alussa, kapeita polkuja ja hieman liukasta. Alusta oli kuitenkin tuntunut mukavalta juosta ja villasukilla oli ollut kiva juosta. Siirryimme ulos ja startin lähestyessä riisuimme pois ylimääräisiä varusteita. Pian oli edessä elämäni ensimmäinen villasukkajuoksukisa ja samalla ensimmäiset SM-kisat. Hieman jännitti, mitä edessä olisi.

Klo 13:30 startti oli oma startti edessä. Kilpailussa juostiin kaksi kolmen kilometrin kierrosta, joista toiselle käännyttiin eri kohdassa keskellä metsää. Ihan alkuun kiersimme kierroksen kentällä, joka toimi lähtöalueena. Lähdössä Kuisman Joonas otti kärkipaikan ja olin alkuun kärkikolmikossa mukana. Lähdön jälkeen oli heti edessä todella rankka nousu metsään, jossa sitten mentiin kapeaa fat-bikeilla tehtyä polkua. Ensimmäisellä kierroksella, etenkin alkumatkasta tuntui hieman hapottavalta. Välillä oli vähän liukasta ja mentiin hieman sivuluisussa. Oli kuitenkin hauskaa. Metsässä tuli sitten vielä ekalla kierroksella kaksi noin 10-vuotiasta tyttöä ja heidän äitinsä ohi, en voinut kuin ihmetellä miten vauhdikasta ja kevyttä se meno oli. Myöhemmin sitten tuli vielä joku mies ohi, mutta hänestä en ole aivan varma hyytyikö ja tippuiko hän taaemmaksi toisella kierroksella. Juoksu villasukilla tuntui yllättävän mukavalta ja helpolta. Itselläni oli yhdet tavalliset urheilusukat ja 3 villasukat päällekkäin. Luntakin oli metsässä oikein mukavasti, joten alusta oli aika pehmeä. Ensi vuodeksi järjestäjät olivat luvanneet tehdä isomman uran koko matkalle ja tampata alustan kovaksi. Käännyttäessä toiselle kierrokselle Kalevi ja Päivi olivat reitillä kannustamassa ja se piristi mukavasti. Toisella kierroksella kukaan ei tullut enää ohi ja menokin alkoi tuntua kevyemmältä, kun kroppa ja lihakset alkoivat lämmetä kunnolla. Lopussa otin sitten vielä kunnon kirin ja saavuin maaliin oman kellon mukaan ajassa 33:09. Olin käsittääkseni miesten sarjan 3. tai 4. nopein ja 6. tai 7. nopein kaikista. Virallisia tuloksia odotellessa… 

Juhanin askelta lumisella polulla kaikkine villasukkineen.

Pian oman maaliintuloni jälkeen tulikin sitten jo Lauri maaliin ja hän ylsi 10. tai 11. sijalle. Kilpailun voittoon juoksi Kuisman Joonas ja juttelin hänen kanssaan pikaisesti maaliintulon jälkeen. Hyvin oli kulkenut, vaikka olikin raskas reitti. Maalialueella joimme vielä mehua ja vaihdettiin Laurin kanssa lämpimämpiä varusteita päälle. Söimme vielä järjestäjän tarjoamaa hernekeittoa ennen kotiin lähtöä ja se oli todella herkullista.

Järjestäjille isot kiitokset loistavasta tapahtumasta! Päiville isot kiitokset kyydeistä ja uunituoreista villasukista. Laurille, Kaleville, Olaville, Elville ja Johannalle kiitokset seurasta. Tapahtumassa oli tarjolla jokaiselle jotakin lasten sarja, seniorisarja, joukkuekilpailu sekä 3 km ja 6 km kisamatkat. Hienoa, että tapahtuma saa jatkoa myös ensi vuonna. Tällä kertaa mukana oli upeat 340 osallistujaa. Ehdottomasti ensi vuonna 25.1. mukana ja toivottavasti saamme silloin myös lisää Team Raholan juoksijoita mukaan.

Linkki tapahtuman nettisivuille: http://www.villasukkajuoksunsm.fi/
Teksti Juhani Yli-Marttila

torstai 17. tammikuuta 2019

Team Rahola Suomen Aikuisurheiluliiton jäseneksi



Toinen kerta toden sanoo. Näin kävi tässäkin tapauksessa, sillä muutama vuosi sitten tiimistä ei vielä löytynyt tarpeellista määrää SAUL:n jäsenyydestä kiinnostuneita. Loppuvuodesta 2018 innokkaita löytyi kuitenkin peräti odotettua enemmän (yht. 13 kpl) ja nyt Sports Team Rahola ry on SAUL:n jäsenseura.

SAUL:n tulevan vuoden kilpailukalenterista löytyvät esim. aivan lähistöllä Janakkalassa toukokuussa juostavat SM-maastot, kun puolestaan maratonin ja puolimaratonin SM-taistot käydään tutulla reitillä Espoossa Rantamaratonin yhteydessä. SAUL:n urheilulajeihin kuuluvat yleisurheilun lisäksi myös hiihto ja luistelu. Aikuisurheilusarjat alkavat 30 vuodesta ja sarjoja on viiden vuoden välein.

Suomen Aikuisurheiluliiton jäsenyys maksaa Team Raholalle 120 € / vuosi ja tiimissä on sovittu, että jäsenmaksu jaetaan tasan niiden 13 jäsenen kesken, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa SAUL:n toimintaa kohtaan.

Lisää tietoa Suomen Aikuisurheiluliitosta ja sen toiminnasta löydät osoitteesta www.saul.fi

    

Teksti: Kaj Koivumäki