tiistai 29. kesäkuuta 2010

Ilmoitusluontoista asiaa

Sunnuntain pitkä lenkki EI lähde Edeniltä eikä ole Melon lenkki. Anulle ja Markukselle tuli menoa, mutta saamme mennä omin päin jonkun hauskan pitkän lenkin silti. Lähdettäiskö siis klo 9.00 Raholasta taas joku sopiva 15-20 km lenkki? Mää oon ainakin mukana kuin peräpuka.. Öhöm.. Jos/KUN oot tulossa, muista tankkaus ja juomista mukaan! Ni!

Maanantaina juostiin Tarmon ehdotus Team Raholan 10km kisan (ehkä ensi vuonna) reitiksi. Mukava reitti, muutamia tienylityksiä, joita ei varmasti tässä ympäristössä voi välttää. Linkki mun garminin dataan ko. lenkistä tässä. Jos sulla on joku oma ehdotus mikä toi lenkki vois olla, niin ilmoittaudu ihmeessä - juostaan se yhdessä!

Jos Jounin juhannus meni hölkkäillessä tuntureita ylös ja alas, niin oli osalla porukkaa vähän toisenlaiset kuviot. Anu ja Markushan kutsuivat meidät (kyllä, myös Teidät!) luokseen juhannuksena ja sinne iloisesti riensimme. Edes hitusen kolea ja sateinen keli ei saanut tunnelmaa latistettua, vaan hauskaa oli taas eikös vaan.. Jos näitä tarjouksia vielä tulee, kannattaa tarttua tilaisuuteen! Antaapa kuvien puhua puolestaan:

 Juoksijan terveellinen ruokavalio? Tätäkin tarvitaan eiks nii..

 Markuksen ja Inkan tikkakisa.. 
Markus osuu aina napakymppiin..vai oliko se mersuun..

Itsenimitetty grillimestari - eikö ollu vai hyvää!? Lihaa grillissä n. 2kg

Kokkoja tähyilemässä, yksi näkyi kaukaisuudessa (ps. missä tiimipaidat?)

Kiitämme ja kumarramme vieraanvaraisia isäntiämme ja emäntiämme sekä kaikille kiitokset seurasta! Ainiin ja juhannuksena syntyi myös uusi idea Team Raholan ensi kesän ohjelmistoon nimittäin yhteinen Lapin vaellusretki. Kannattaa olla kuulolla, koska tästä tulee varmasti lisää tietoa myöhemmin.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Kisaraportti: Saariselän Juhannusjolkka 24.6.2010

Teksti ja kuvat Jouni S.

Bongasin täällä Saariselällä yhden juoksutapahtuman, eli kaikkien aikojen ensimmäisen Juhannusjolkan:


Sinnehän piti sitten mennä mukaan puolikkaalle vaikka reitti etukäteen vähän hirvittikin. Lähtö ja maali oli Kaunispään laella ja matkalla kiivettiin vielä viereisen Palopään tunturinkin yli. Tämän lomareissun tarkoitus oli vain oleskelu, mutta onneksi otin vanhat lenkkarit ja jonkinlaiset juoksureleet mukaan (eikä tietenkään tiimipaitaa ollut mukana). Valmistautumiseen riitti kun joi urheilujuomaa edellisen illan ja lämmittelystä kävi kun aamulla laahustin Kaunispään rinteen ylös lähtöpaikalle. Lähtöä odotellessa sitten aloinkin jo katumaan kun vähäinen osallistujamäärä näytti pääosin ihan oikeilta urheilijoilta ja kaikilla olikin jonkun urheiluseuran verkkarit yllänsä.

Lähdöstä sitten painettiin porukalla pää kolmantena jalkana Kaunispään kivikkoista rinnettä alas ja hyvin pian tajusin että täältä ei selvitä ehjin nahoin jos ei hiljennä vauhtia. Lenkki oli täynnä kivenmuhkuroita ja paikoitellen oli pakko kävellä kun maasto meni niin hankalaksi. Paikallisia suuruuksia se ei tuntunut haittaavan, itsellä sen sijaan nilkat muljahteli siihen malliin että matkantekoa ei juuri juoksuksi voinut sanoa. Suurimman osan matkasta katselin kengänkärkiä mihin astuisi. Mutta ei se mitään, mäkiä riitti ja välillä mentiin pitkospuitakin pitkin. Maisemat oli kaiken kaikkiaan mahtavat. Lopun kruunasi sitten lähes 3km nousu Kaunispään huipulle jolla matkalla korkeuseroa kertyi yli 180m. Aikaa paloi 2.16 ja rapiat, mutta pakko olla tyytyväinen että selvisi ehjänä maaliin. Sen verran monta kertaa meinasin olla kivikossa naamallani.

Suunto kertoi koko reitin korkeuseroksi 212m mikä kyllä kuulostaa aika uskomattomalta. Epäilen ettei Suomessa ole montaa vastaavaa juoksutapahtumaa. Liitteenä kuva meikäläisen taaperruksesta maaliin, sekä mitalista ja Suunnon antamasta korkeuskäyrästä.

 Jouni maaliin

 Siisti mitali!


 Korkeuskäyrä


Team Rahola onnittelee Jounia mahtavasta suorituksesta ja kiittää raportista - näitä lisää!!

Tämänpäiväisellä pitkällä lenkillä oli mukavasti porukkaa juhannuksesta huolimatta tai ehkä just sen takia? Mentiin se tuttu Edenin lenkki taas ja tosi mukavaa vauhtia. Mutta mitä tapahtui Sorvassa ENNEN lenkkiä, siitä lisää ensi kerralla :)
Muistakaapa muuten tiistaina taas Pilates-testitunti klo 19.30.

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Raportti: Pirkan yöpyöräily 2010

Pirkan yöpyöräily poljettiin tänä vuonna aika erikoislaatuisissa olosuhteissa - koskaan ennen omalla yöpyöräilyurallani ei ole tuullut yhtään tai ainakaan ei yhtään näin paljon kuin tällä kertaa. Välillä meinasi epätoivo iskeä, mutta onneksi oli omia punapaitoja ympärillä pitämässä hyvää mieltä yllä -kiitos kaikille superisti. Erityiskiitos siitä erityishuollosta! 

Mulle ja Anulle tää yöyöräily oli jo tuttua kauraa, Seppokin kävi viime vuonna päiväaikaan testaan reitin ja onneksi välttyi tällä kertaa edellisvuotisilta polvikivuilta! Itselleni hienointa oli Suomen ihmeellisen suviyön lisäksi ne monet monet kiiltomadot, joita matkan varrella nähtiin! Jo niiden takia kannattaa ilman muuta lähteä ensi vuonna mukaan polkemaan 134 km Näsijärven ympäri tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa!


Mutta nyt annetaan puheenvuoro ensikertalaiselle, Mimmi ole hyvä:
"Kaikkeen sitä täytyyki ilmottautua" aattelin kun yöpyöräilyretkeemme oli muutamia tunteja aikaa ja se alko olla todellista. Epäusko valtas moneen kertaan ajatellessani matkan pituutta ja niitä kammottavia mäkiä, mitkä meitä odotti. Olin saletti etten selviytyis maaliin.Kotona kiukuttelin kuin mikäki, anteeks Mikko ja kiitos ku oot kestäny! Lauran ja Sepon kans poljettiin kotoo hakamettään,mistä oli määrä lähtee taipaleelle. En viäkä uskonu mihin olin itteni ilmottanu.

 Ryhmä rämä valmiina matkaan :) Eiku siis Team Rahola..

Anu odotteli meitä jäähallin pihassa tyynen rauhallisena toisin kun minä, joka oli tunti ennen lähtöö tajunnu, että pyörässä täytyy olla myös valot. Ihana naapuri lainas onneks valon. Kello löi yhdeksän ja nopeimmat polkijat pinkas matkaan. Meillä ei onneks ollu niin kiire.7 minuutin päästä me lähdettiin ajeleen kohti Kurua. Mun jännitys laukes heti kun noustiin pyörän päälle ja alotettiin retki.Vauhti oli juuri sopiva,olin kuvitellu että verenmaku suussa poljetaan,mut siitä ei ollut pelkoa missään kohtaa. Kuruun mentäessä ne mäetkään ei tuntunu niin pahoilta mitä olin kuvitellut ja pahempia mäkiä oli luvassa Muroleen kanavan liepeillä.

"Tuolla oli mansikka."
  (kuva J. Jamalainen)

Hieman Kurun keskustan jälkeen Mikko ja Jamis(paparazzipari) oli kattanut meille mahtavan tankkauspöydän missä oli suklaata,suolapähkinää,leipää, kokista, kahvia ym...Ihana ylläri ja siitä oli taas mukava jatkaa. Pari pientä sadekuuroa osui kohdalle, mut ne oli niin pienet ettei niitä noteerattu. Loppumatkasta (n.35km maaliin) alko pehvassa tuntuun poljetut kilometrit mutta team raholan sisulla painoin loppuun saakka. Tää reissu oli niin ihana,että aion puhua sen puolesta mahdollisimman monelle ja ensvuonna meitä pyöräilee pitkä letka iloisia punapaitoja fiilistelemässä Suomen kesäyötä!

Muutama mäki takana ja muutama vielä edessäkin
(kuva J. Jamalainen)
Oma extra huoltopiste - kiitos siitä!
(kuva. J. Jamalainen)
Matkaa maaliin enää niin VÄHÄ!

Väsyneet mutta onnelliset maalissa - what a feeling

Kiitos vielä kerran kaikille seurasta, ilman teitä olisin vieläkin siellä reitillä..

PS. Mutta mitä se Jouni nyt onkaan keksinyt?! Huikea raportti tulossa kuvien kera lähipäivinä.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Tätä on odotettu: Pirkan soudun maksaminen

Tänään laitoin meidän osallistujien nimi/yhteystietolistan Pirkan kierroksen toimistoon ja sain kommentiksi: "wau mikä lista!". Tällä hetkellä ilmoittautuneita on 20 eli enää 4 (tai 8) uupuu kahdesta täydestä veneellisestä! Aika vähän - WAU tosiaan!! 

Lähempänä soutua katsotaan venekunnat järkevästi niin, että molemmissa olisi suurinpiirtein yhtä vahvoja soutajia. Todennäköisesti järkevin vaihtoehto on myös ottaa molempiin veneisiin tahtiairon soutajat järjestäjän puolesta - se saattaa olla aika homma, koska tietääkseni porukassa ei ole montaa kirkkovenesoudun taitajaa (jos on, mulle voi ilmoittautua).

Eli seuraavat henkilöt on nyt ilmoitettu (ilmoitin kaikille seuraksi Team Rahola):

  1. Marjo Hautanen
  2. Anu Ossberg
  3. Markus Ilva
  4. Satu Tenno
  5. Mari Järvinen
  6. Maija-Liisa Kallio
  7. Outi Ojala
  8. Mika Anttonen
  9. Katja Anttonen
  10. Seppo Salmesvuori
  11. Lotta Ranta
  12. Arto Ylikangas
  13. Tarmo Poikkeus
  14. Harri Ritoluoma
  15. Jyri Hasa
  16. Jouni Sarvala
  17. Laura Pitkänen
  18. Janne Pyykkö
  19. Mimmi Aaltonen
  20. Mikko Aaltonen
Maksamiseen tulee käyttää seuraavia tietoja:
Tili: 144330-114014
Saaja: Pirkan soutu 2010
Viitenumero: 20802
Summa: 40,50 €
Seuraavat tiedot tulisi myös näkyä maksun yhteydessä, jotta he osaavat yhdistää maksun ja ilmoittautuneen:
Maksaja: Oma nimesi!
Sarja: 54 - Pirkan soutu, Toinen aalto

Eräpäivä on 21.7.2010 ja siihen asti on myös mahdollisuus vielä ilmoittautua mukaan! Eli jos olet hämäläinen ja nyt vasta hoxasit miten kiva juttu tää voiskaan ollakaan, niin ei hätää! Laita vaan mulle (pitkanen.laura@gmail.com, 0505285677) yhteystiedot ja syntymäaika, niin mä välitän ne eteenpäin ja sitten voit maksaa osallistumisesi ylläolevilla tiedoilla. Kysessä on siis Pirkan soudun Toinen aalto 35km järjestäjien hommaamilla kirkkoveneillä 31.7.2010 klo 16 alkaen. Lisää tietoa Pirkan kierroksen sivuilla.


Ps. Tulossa herkullinen juttu Pirkan kierrokseen kuuluvasta 134km yöpyöräilystä - pysykää kanavalla.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Kisaraportti: Forssan suvi-ilta kymppi, puolimaraton ja maraton 12.6.

Forssaan meiltä osallistuikin kiva joukko porukkaa: Tarmo lähti kympille, Seppo, Mimmi, Eevis ja Marjo puolikkaalle ja Laura kokonaiselle maratonille. Forssaan saavuttaessa keli oli vähintäänkin mielenkiintonen sillä tuuli oli ankara! Yritettiin silti pysyä positiivisella mielellä ja niinkun Anukin tsemppauspuhelussaan virkkoi: "Oli mikä oli niin ei ainakaan voi olla 20 astetta pakkasta.".

Punapaidat vessajonossa (Tarmo jo matkalla!) :)

Tarmo lähti ekana kympilleen ja tässä miehen kommentit:
Sää oli ihanteellinen,pilvipoutaa 15 astetta mutta tuuli voimalla. 1. ja 2. km aikaan 4:00. Sykkeet yritin pitää n. 162 paikkeilla. 3-4 km kohdalla takasivutuuli oli niin voimakas, että luulin numerolapun irtoavan. 5km aika n. 22min voimakas vastatuuli. Loppu 3km maksimisykkeillä maaliin aikaan n. 46min. Oma ennätys parani 5min :)

Puolikas ja maraton starttas samaan aikaan ja siellä me vielä kiltisti seistiinkin vessajonossa alle 10 min ennen lähtöä! Miksei niitä vessoja oo ikinä tarpeeks.. Luultavasti kaikki kuitenkin ehti sinne viivan toiselle puolelle ennen pamausta :) Seppoa ja Mimmiä ei näkynyt vessajonon jälkeen enää, eikä ihme, koska Forssassa matkaan starttasi yli 2000 ihmistä! Oli mahtavaa, kun oli paljon porukkaa juoksemassa ja paljon porukkaa kannustamassa. Seppo juoksi hienosti vähän yli 1.30 ajan (!!) ja Mimmikin taisi laittaa enkkansa uusiksi 1.55 ajalla tuulesta huolimatta. Mimmi muuten uhosi Koskuesta viisastuneena aloittavansa tällä kertaa kävelyllä, näinköhän oli ;)

Seppo ja lentävä askel maalisuoralla
kuva: Tarmo

Mimmi juoksee LUJAA!

Laura, Marjo ja Eevis starttas yhtämatkaa ja juostiinkin yhdessä varmaan kääntöpaikalle asti. Oli hauska kuunnella kannustusta tyyliin: "Hyvä punanen tiimi!". Marjon kommentit:
"Lähdin aika tyhjin odotuksin, en aavistanut että siellä oli niinkin paljon ihmisiä, mikä oli kyllä tosi mukavaa. Ennen juoksua kaikki oli ihan ok, mutta 5 km:n jälkeen alkoi vasen polvi vaivata. Kipu paheni koko ajan mitä pidemmälle pääsi, ja lopulta siirtyi myös oikeeseen polveen. Oli todella tuskainen lenkki tällä kertaa, mutta oon kyl tosi tyytyväinen 2:28 aikaani. Aika ei huonontunut kuin minuutilla, vaikka polvet lukkiutuivatkin.

Loppumetrit oli hauskat, ku näin sen maalikyltin, niin otin siinä sit loppukirin. Sit mä ihmettelin siä "maalissa", et mihin mä nyt meen ku kukaan ei mittaa aikaa ja ihmiset vaan juoksee. Sit kuulin ku mulle huudettiin et täytyy juosta se kenttä vielä ympäri, kyllä siinä vähän mietti et ei enää... :D Ja lopulta kotimatkalla oksensin... Mutta nyt on taas tosi hyvä fiilis, polvet ja kaikki kunnossa :) Kyllä mä Hämeenlinnaan tuun jos vaan saan töistä vapaata!"

Vielä hymyilyttää.. Ps. Taustalla ihaileva katse!
kuva: Tarmo

Aika huippua, kun otetaan huomioon, että Marjo tosiaan juoksi toukokuussa ekan puolikkaansa!

Eevistä vähän etukäteen jännitti (mutta todella todella vähän), että miten se matka oikeen menee. Omaa kuntoa piti tietenkin vähän epäillä ja onhan se aina jännittävää kenelle tahansa. Mää (Laura) olin luvannut juosta Eeviksen kanssa sen ekan kiekan (21,1 km) ja sitten jatkaa omaa vauhtia sen toisen kiekan (21,1 km). Ajattelin itte, että en ollenkaan puhu mitään Eevikselle vauhdista matkan aikana, vaan mennään sen vauhtia just niinku siitä tuntuu. Kovasti Eevis koitti etukäteen mulle sanoa, että meet sitten vaan, jos siltä tuntuu, mutta eipä tuntunut. En oo ikinä ennen juossut kenenkään kanssa kokonaista puolimaratonia ja voin sanoa, että hauskaa oli! Matka taittui eikä tuulikaan haitannut. Juomapisteitä oli todella paljon ja niiden antimista nautittiin ihan rauhassa. Vähän oli suolakurkut hukassa, mutta onneksi niitäkin sitten löytyi. Oli kyllä tosi kiva, kun ihmiset kodeistaan kannusti ja soitatti musiikkia ja kaikkee. Ihan erilainen tunnelma kuin esim. Ahvenanmaalla, jossa vaan juokset ja juokset sitä samaa punaista baanaa eikä ketään näy missään.

Loppupuolella n. 17 km kohdalla alkoi Eeviksellä oleen tuntemuksia, mutta kas maalihan olikin jo tosi lähellä! Vikat kilsat meni hujauksessa siinä Forssan keskustassa ja tuntui, että Eevis se lisää pökköä pesään tuulesta huolimatta! Sitten olikin jo aika toivottaa hyvät loppukirit ja lähteä omille teillemme! Eevis ohitti vimpalla ratakierroksella ainakin kaks ihmistä vielä, että ei mennyt hukkaan sekään toivotus :) Ilmeisesti Eevis oli niin fiiliksissä juoksusta, että päätti käydä Marjon kanssa Somerolla asti juhlimassa hyvää suoritustaan..
Sieltä ne punapaidat tulee ripirinnan

Vielä viimenen päänahka!

Toiselle puolikkaalle lähdin sillä ajatuksella, että kunhan ei mee kauempaa kuin ekalla kiekalla. Laitoin musiikit soimaan ja lähdin rennosti nostamaan vauhtia pikkuhiljaa. Selvästi huomasi, että kannustusjoukot oli jo harvenneet ja ehkä se vesisadekin sitten vaikutti siihen. Joitain porukoita oli kuitenkin ja aika monet läpyt sain lapsille heittää :) Kilometrit meni vaan kivasti ja tosi paljon sain ohitella ihmisiä koko ajan. Ittellä oli kaikki ihan kondiksessa, jalat toimi, maha toimi, tankkaus toimi, geelit toimi, musiikki toimi. Ainut mikä EI toiminut oli mun Garmin, joka ilmeisesti sateen ja näppäinlukon vaikutuksesta onnistui tilttaamaan ittensä n. 33 km kohdalla. Päätin kuitenkin (?) jatkaa ennätysjahtia ja jatkoin omaa hyvää vauhtia ja ohittelua siinä sivussa. Tuuli onneksi tyyntyi tokalle kiepille ja vaihtui pikku sadekuuroihin, jotka ei juurikaan haitannut menoa. Kuin huomaamatta olin taas Forssan keskustassa ja otin 41km kyltin kohdalta vielä loppukirin :) Karmea yllätys odotti maalialueella, kun piti kiertää vielä melkein KOKO ratakierros. Onneksi Janne oli kuitenkin kannustamassa ja pääsin maaliin ennätysajassa 4.25 ! Kiitos vielä Eevis hyvästä seurasta ja onnittelut vielä omasta puolesta kaikille mahtavista juoksuista!
 Loppuis ny jo!

Muut yllätetty yhteisruokailussa :)

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Kisaraportti: Suomi-juoksu 100km Perniössä 12.-13.6.

Perniö 100km Anun ja Markuksen tahtiin
La 12.6 koitti vihdoin vuoden odotuksen jälkeen. Aamun ja päivän tankkauksien jälkeen lähdimme kohti Saloa ajaen Forssan läpi toiveissa nähdä siellä juoksevia Team Raholalaisia. Forssan läpi mentiin, mutta punaista ei vain näkynyt. Perille Perniöön päästiin n.tuntia ennen starttia eli n.klo.18.00. Haimme numerot rintaan, joihin kiinnitimme Team Rahola-merkit. Samassa Anu huomasi, että sittenkin puuttuu jotain eli heijastimet. Pään pyörityksien ja huhuilujen jälkeen yhdeltä ystävälliseltä juoksijalta löytyi ylimääräinen heijastin ja toinen löytyi onneksi omalta huoltoväeltä. Huoltajina reissussa meillä oli Ritva (Markuksen äiti) ja Jarmo (Anun isä), jotka tekivät loistavaa ja tärkeää työtä läpi illan, yön ja  aamun. Ennen starttia laitoimme auton eli huoltopisteen kuntoon. Huoltopisteeltä löytyi: vaihtovaatteita, vaihtokenkiä, energiapatukoita, geeliä, suolaa, sokerinappeja, energiajuomaa, laastaria, rakkolaastaria, särkylääkettä, ripulilääkettä yms. Tapahtuman omat huoltopisteet tarjosivat myös hyvät eväät ruokatarpeista (suolaista ja makeaa) juomiin (vettä, mehua, urheilujuomaa, colaa, vichyä).
Anu, Jarmo, Ritva ja Markus (huomaa kätevät numerolappusysteemit!)

Lähdön tunnelmaa

Lähtö läheni, ja me seisoimme sitä odottamassa viivan takana. Tänä vuonna jännitys oli vähäisempää viime vuoteen verrattuna. Sää oli suht kolea, sateinen ja tuulinen. Onneksi juoksemme Team Raholan väreissä, joten emme säikähdä säästä. Anulla oli päällä coretex-puku koko matkan ja Markus aloitti coretex-takilla ja normaaleilla housuilla. Matkaan päästiin hyvillä mielin kilometrejä naukkaillessa. Kiersimme siis 5km:n lenkkiä 20 kertaa. Ekan kiekan jälkeen Markus totesi takin liian kuumaksi ja vaihtoi sen tavalliseen juoksutakkiin ja olo parani. Kilometrejä kertyi ja kierrokset vähenivät edetessämme tuulisessa ja sadekuuroisessa kelissä ilman hässäköitä. 60km kohdalla Markus oli sev verra märkä, että päätti vaihtaa paidan ja takin kuiviin samanlaisiin. Kuivat tuntuivat hyvältä, mutta vain hetken, koska taivas päätti revetä n.62km:n kohdalla ja kasteli kuivat vaatteet hetkessä. Märissä oloissa jatkettiin matkaa ja jaloissa alkoi tuntua ainakin Markuksella  ja vauhtikin alkoi tippua. Anu jatkoi matkaa kuivana, coretexin ollessa loistava. Näissä kilometreissä alkoi huomata myös pientä henkisen puolen väsymystä. 80km oli takana ja Markus kaartoi jälleen vaihtamaan takin, koska kylmyys iski ja vauhtikaan ei enää ollut päätä huimaavaa. Viimeiselle 20km:n pätkälle Markuskin ymmärsi vihdoin pukea päällensä sen kuuluisan coretex-takin.

Mieletöntä, maali alkoi lähestyä ja juoksun sai kohta lopettaa. Viimeiset kierrokset edettiin niin, että Anu loikki kevyesti edellä vesilätäköitä väistellen ja välillä kahlaten ja Markus taapersi perässä sen minkä pääsi. Mainittava on kuitenkin se, ettei viimeisilläkään kilometreillä tarvinnut kävellä juurikaan. Maaliviiva ylitettiin käsikädessä onnellisena, teimme sen jälleen! Omat huoltajamme olivat vastassa suihkuvermeet mukana, otimme huoltopöydältä cokispullot matkaan ja siirryimme suihkuttelemaan. Ihanaa 10h ja 12min jälkeen puhdas, kuiva ja jäykkä, mutta hyvä olo!

Maalissa!

Suihkun jälkeen seurasi palkintojen jako. Kyseessä oli SM-tapahtuma, jossa Anu palkittiin hopeamitalilla!!!! Markus on niin onnellinen oman rakkaan puolesta!

Kotimatka sai alkaa ja alkumatkasta poikettiin kahvilla Auranportilla, jossa sitten pikkusen huonovointinen Markus oksensi ja jatkoi samaa harrastusta vielä myöhemmin automatkalla. Onneksi kuskina toiminut Jarmo osasi jarruttaa tehokkaasti! ;) Olo parani kotiin päästyä ja ruoka alkoi maistumaan. Illalla käytiin saunassa, jonka jälkeen söimme ja sitten Nukkumatti korjasi sadon.

Kaikkiaan reissu oli onnistunut ja jatkoa seuraa. Team Rahola rullaa!!!
 

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Muistutus: Pilatesta huomenna klo 19.30

Huomenna maanantaina 14.6. siis pilateksen (ilmainen) näytetunti Raholan liikuntakeskuksella klo 19.30 eli juoksutunnin jälkeen!

Tulossa on myös mahtavat kisaraportit Forssan suvi-illan kympin, puolikkaan ja kokonaisen juoksijoilta sekä Perniön 100km taivaltajilta -  sanottakoon että hyvin meni mutta menköön! Huomenna kimppalenkillä kuulet tuoreet terveiset, kannattaa siis tulla palauttavalle yhteislenkille.

Ja Tukholmaankin on jo moni ilmoittautunut, hienoa. Ilmoittautuminen onnistuu tästä linkistä.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Kuukauden raholalainen: Marjo

Kesäkuun kuukauden raholalainen on Marjo. Haastattelijana Laura.

Hautasen Marjo on ollut koko ikänsä urheilullinen ihminen. Pienestä pitäen hän on harrastanut erilaisia lajeja mm. telinevoimistelua ja jalkapalloa ja on ollut edustamassa kouluaan joka vuosi koulunjenvälisissä kilpailuissa ja jopa koripallojoukkueessa 158 cm pitkänä edustajana. Lukion jälkeen Marjo on liikkunut itsekseen, kunnes viime vuonna pyhäinpäivänä lokakuussa tuli spinningtunnille raholaan kesken spinningmaratonin!

Urheiluun Marjo ei ole paljon motivaatiota erikseen kaivannut, vaan se on tullut aina ihan itsestään. Ryhmäjumppa oli houkuttanut jo pitkään, mutta jostain syystä kynnys tulla tunnille oli ollut liian korkea. Sysäys kynnyksen yli tuli, kun Marjo viime vuonna päätti tulevan aviomiehensä kanssa hääpäivän ensi vuoden puolelle. Tämän jälkeen Marjo uskalsi vihdoin toteuttaa haaveensa ja tulikin Raholaan spinning- ja pumppaustunnille, joihin omien sanojensa mukaan jäi heti koukkuun.

Juoksutunnille Marjo tuli yllättäen Anun innostamana ja jäi sille tielleen. Marjo on aina tykännyt kyllä juoksemisesta, mutta on kokenut olevansa enemmän pikajuoksija kuin pitkän matkan kestävyysjuoksija. Tämän vuoden tammikuussa Marjo liittyi Team Raholan juoksuporukkaan ja juoksi oman pisimmän lenkkinsä samalla kertaamaananatain juoksutunnilla! Jossain vaiheessa hänellä syntyi päässä haave puolimaratonin juoksemisesta ja tämän haaveen Marjo toteuttikin toukokuussa Koskuen Helaventillä! Etukäteen juoksu jännitti, mutta jo matkan aikana tuntui niin hyvältä, että Marjo alkoi jo suunitella seuraavaa tapahtumaansa. Viimeaikoina juoksutunnilla on voinut kuulla Marjon unelmoivan seuraavaksi Tukholman maratonista ensi keväänä.

Juoksussa ja urheilussa on hyviä ja huonoja puolia. Hyvänä puolena Marjo näkee ihana Raholan porukan, parantuneen kestävyyden ja paremmin erottuvat lihakset :) Lisäksi Marjo kokee urheilun itselleen henkireikänä ja liian pitkä urheilutauko aiheuttaa kiukkuisuutta. Miinuksena on se, että urheilu vie paljon aikaa.Tämä korostui varsinkin aiemmin, kun Marjo vielä opiskeli töiden ohella. Toukokuun lopussa Marjo valmistui jo toiseen kauneuden alan ammattiinsa parturi-kampaajaksi aiemmin hankitun kosmetologin ammatin lisäksi. Näinpä tämä monitaituri tuumaileekin tekevänsä itse oman kampauksensa ja meikkinsä häihinsä, wau!

Marjo on hyvä esimerkki siitä, mitä tahdon voimalla voi saavuttaa ja että unelmiaan kannattaa tavoitella. Marjon vinkkinä aloittelevalle urheilijalle tai juoksijalle on "Usko ittees!" ja hän kannustaa lähtemään ryhmään mukaan.Omien sanojensa mukaan: "Ilman Team Raholaa mä olisin vieläkin siinä uskossa etten mä jaksais juosta pitkiä matkoja.

Muuten elämässä (urheilun lisäksi) Marjolle on tärkeitä elämän perusjutut eli "häät ja oma asunto, sitten pari lasta ja paljon eläimiä (kissat ja koirat), ja ehkä joskus myös oma yritys.." Elämän mottona on "Älä jätä mitään huomiselle, minkä voisit tehdä jo tänään." tai kuten Marjon sulhanen sanoo "tee kaikki heti, ja pakota miehesikin siihen.". Kuulostaa hyvältä.

Mielenkiintoinen fakta Marjosta on, että tämä kaunis nuori neiti pelkää kaloja kuollakseen eikä ole edes koskaan maistanut kalaa! Kuka olisi uskonut :)

Team Rahola onnittelee Marjoa valmistumisen johdosta ja toivottaa onnea harjoitteluun.

Marjo cooperin testissä
(kuva Katja A.) 

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Tulossa: Tukholma 2011 ja Forssa

Muutama tiedotettava asia:

Tukholman maraton 2011

Juoksuporukassa on ollut jonkin verran puhetta Tukholman maratonille osallistumisesta porukalla vuonna 2011 samaan tapaan kuin nyt osallistutaan porukalla Amsterdamin maratonille.

Vuonna 2011 Tukholman maraton järjestetään 28.5. Tämä maraton on todella suosittu ja siksi onkin tärkeää olla ajoissa liikkeellä ensinnäkin juoksupaikan saamisessa. Ilmoittautuminen vuoden 2011 maratonille on jo auennut. Yleensä nämä paikat viedään käsistä, viimeistään joulukuussa juoksu on jo täynnä. Ilmoittautuminen tapahtuu täällä. Muista laittaa ilmoittautuessasi seuraksi Team Rahola ja muista valita oikea paidan koko! Seuraa ilmoittelua tällä sivustolla matkojen ja hotellien suhteen, katsotaan jos löydettäis syksymmällä koko porukalle sopivat järjestelyt.

Forssan suvi-ilta

Suvi-iltaan on lähdössä näillä näkymin ainakin minä (laura) kokonaiselle Jannen kanssa autolla, Marjo ja Eevis puolikkaalle yhdellä autolla ja Seppo puolikkaalle+Tarmo samassa kyydissä kympille. Poikain auto lähtee vähän aikasemmin kuin naisten, koska kympin lähtö on aikasemmin. Jos haluat lähteä myös Forsaan ja sulla ei ole kyytiä, kysy edellämainituilta :) Koitetaan nähdä porukalla Forssassa ja muistakaa laittaa tiimipaidat päälle, jos sää sallii.

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kuvia pitkältä lenkiltä 5.6.

Jännitettiin Anun kanssa vähän etukäteen, että joudutaanko kaksin (tai Moonan kanssa kolmisteen) pitkälle lenkille lauantaina, kun niin moni oli ilmotellut että ei pääse tuleen. Mikä iloinen ylläri sitten olikaan, kun Raholan pihassa meitä odotti jo Mari ja Terttu ja Seppokin hölkkäs paikalle pikimmiten. Lähdettiin liikkeelle ja tarkotuksena siis kiertää se Pyhäjärven poukama, noin 28 kilsan lenkki. Oltiin just lähdetty Raholan pihasta, kun ohitte kaarsi joku auto ja sieltä iloisesti heiluteltiin. Tertun kanssa mietittiin, että jaaha kukahan sekin mahtoi olla. Auto ei ollut tuttu ja niin jatkettiin vaan matkaa. Melkein Vanhan Kirkkotien päässä meidät sai kiinni Juho, joka siis oli heilutellut autosta hetkeä aikasemmin. Sorppa vaan, kun ei tunnistettu :) Niinpä matka jatkui 6 ihmisen ja 1 koiran voimin. Tällä kertaa oli kännykkä mukana ja napsin vähän todisstusaineistoa matkan varrelta..Reitti tässä.

Pyynikillä vihdoinkin suurimmat mäet kavuttu

Pirkkalan lampakset

Meidän lauma Pirkkalassa

 Just juostiin tuolla toisella puolella!!

Kuka muistaa nähneensä tämän?

Väsyneet mutta onnelliset perillä

Suurkiitos Sepolle hyvästä reittiopastuksesta! Oli kyllä hyvä idea, ja jopa omani vieläpä, juosta tällä kertaa myötäpäivään eli Pyynikin mäet ensin ja lopuksi Pirkkalan baanat. Keli oli ihan ookoo, aluksi oli jopa kuuma, mutta Hatanpään kohdalla alkoi tuuli tuntua niin kylmältä, että Pirkkalassa oli lopulta pakko laittaa takki takaisin päälle. Jounikin satuttiin näkemään Raholassa, kun päästiin takaisin. Kolme tuntia ja 11 minuuttia meni 27,6km (garminilla) matkaan - hyvä aamulenkki.Porukka pysyi hyvin kasassa ja vauhti taisi olla kaikille sopiva. Oli kyllä tosiaan uskomatonta ajatella Rajasalmen sillalla, että tuolla toisella puolella me hölkättiin just vähän aikaa sitten :) Kiitos kaikille seurasta omasta puolestani ja onnittelut Juholle omasta lenkin pituusennätyksestä. Oli muilla muuten yhtään nälkä eilen tai tänään?

Toivoo Laura


PS. Tervetuloa kaikki, jotka haluaa olla mukana järkkäämässä sixpäkkiä, huomenna maanantaina klo 17.45 suunnittelupalaveriin liikuntakeskukselle!

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Team Rahola järjestää: 6-ottelu Sikspäkki Nokian keskuskentällä 10.7.

Lauantaina 10.7. Klo 12 alkaen järjestetään Nokian keskuskentällä Team Raholan ensimmäinen vuotuinen 6-ottelu, joka kantaa nimeä Sixpack. Osallistuminen on ilmaista, toivottavaa ja vapaaehtoista. Myös lapset saavat osallistua!

Lajeina tässä urheiluspektaakkelissa ovat 200m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö, korkeushyppy, keihäänheitto ja kaiken kruunaa 800m juoksu. 

Kisan jälkeen suoritetaan puoleeton ja suhteutettu pistelasku jonka perusteella palkitaan parhaat kisaajat. Virallisen osuuden jälkeen on mahdollisuus siirtyä Sorvaan Riihitielle, missä sauna on lämmin, järvessä on vettä pohjaan asti ja makkaraa on tarjolla (omat saunajuomat).

Team Rahola toivottaa lämpimästi kaikki tervetulleeksi kisaamaan ja viettämään mukavaa aikaa yhdessä!

PS. Lauantain pitkä lenkki lähtee jo klo 8.00 ja tarkoituksena kiertää legendaarinen Pyhäjärven lenkki 28 km. Muistakaa tankkaus ja paljon juomista+energiaa mukaan!