torstai 29. maaliskuuta 2018

Eerikan mietteitä ennen hänen ensimmäistä 50 mailiaan

Kesällä 9.6.2018 juostaan Nokian Edenillä nyt kuudennetta kertaa järjestettävä Anun maraton. Samassa tapahtumassa matkoina ovat myös 10 km, puolimaraton ja 50 mailia.  Tapahtumat ovat saattaneet yhteen kiitettävän joukon iloista juoksuporukkaa ja toinen toistaan upeita suorituksia ja itsensä ylittämisiä. 

Tänä vuonna 50 mailin matkalle on päättänyt osallistua mm. Eerika Hedin, jonka mietteitä tässä kysellään näin kevään korvilla kesäkuun lähetessä.

Hymyillen metsäpolulla.


1. Mistä juoksuharrastuksesi on lähtenyt?

Nuorena olen harrastanut hiihtoa aktiivisesti. Mutta juoksuharrastus alkoi ”ensimmäisen” kerran 2004, ja 2005 juoksin ensimmäisen maratonin Tukholmassa. Sitten harrastus vähän lopahti alkaakseen uudestaan 2014. Team Raholan mukana aloin hölkötellä 2014 vuoden alussa. Motiivina oli vaan ulkoliikunta, läskin sulattelu ja yleiskunnon parantaminen. 

2. Mitä matkoja olet juossut ennen tätä?

Puolimaratoneja on tullut juostua useita. Täysmatkoja on kasassa muistaakseni 12, joista 4 on 50+ km. Erilaisia tapahtumia, niin sisällä kuin ulkona, kaupunkijuoksuja ja polkujuoksuja.

3. Mikä sai sinut lähtemään juoksemaan 50 mailin pituista matkaa?

Jaa-a, siinäpä hyvä kysymys. Marraskuussa 2017 juoksin Joensuussa tiimikaverin Linneron Päivin kanssa ”viestijuoksun” 6 tuntia + 6 tuntia. Juoksu ei tuntunut kovin mukavalta halli-ilmassa, kovalla alustalla ja yöaikaan, mutta tavoitteeni 50+ km 6 tunnissa sain juostua. Muutaman päivän päästä sarvi otsastakin katosi ja ajatuksissa alkoi pyöriä, että pitäisikö joskus kokeilla osallistumista 12 tunnin juoksuun. Katselin mahdollisia 12 tunnin juoksuja kesälle 2018 ja sitten totesin, että miksi lähteä kauas, kun oma porukka järjestää Anun maratonin ja siellä matkana 50 mailia. Asiaa sen enempää miettimättä ja täyttä järkeä vailla vihjasin ihan hiljaa Markukselle, että kykenisinköhän moiseen. Ja ennen kuin ehdin edes tajuta asiaa, tuli tekstiviesti, että voisitko laittaa ilmoittautumisen tiimin sivujen kautta sisään, niin nähdään samalla toimiiko ilmoittautuminen. Siinä se sitten oli.

4. Miten olet harjoitellut suoritusta varten?

Tänä talvena on tullut hiihdettyä melko paljon, kiitos hyvälumisen talven. Säännöllistä juoksua ja pidempiä lenkkejä 20–30 km aina silloin tällöin. Lisäksi jumppaa. Mitenkään sen kummemmin en ole harjoitellut juuri tätä varten. Eli edestäni sen löydän, mutta vielähän tässä on aikaa. ;) Pääsiäisenä tiimin porukan mukana Kauhajoelle maratonille ja sitten ehkä toinen maraton vielä huhti-toukokuulla.

5. Näin juoksun lähetessä, mitkä ovat ajatuksesi itse juoksusta?
Ajatukset tulevasta on vähän kauhun sekaiset. Mutta samalla kyllä odottavat fiilikset ja mielenkiintoista nähdä ja kokea tämäkin.
6. Mitä haluaisit sanoa heille, jotka miettivät ensimmäiselle 50 mailille osallistumista, mutta eivät ole rohjenneet siihen vielä lähteä?

Kaikkeahan sitä pitää kokeilla. Rohkeasti mukaan vaan! Itsekin olen ihan aloittelija näillä matkoilla, mutta hengissä maaliin on aina mulla tavoitteena, kuten nytkin. Järjestävän tahon kannustuksesta se ei ainakaan jää kiinni.

Toivotamme Eerikalle terveitä ja antoisia reenihetkiä ja nautinnollista tulevaa juoksukoitosta.

Tervetuloa myös kaikille muille osallistujille, ei muuta kuin rohkeasti mukaan. Haasta itsesi, kävellen tai juosten, oman kunnon mukaan! Tule nauttimaan Nokian kauniiseen maastoon kesän kynnyksellä.

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Vuosikokous 2018

Sports Team Rahola ry:n vuosikokous pidettiin sunnnuntaina 25.3.2018. Kaikille jäsenille on lähetetty kokouksen pöytäkirja luettavaksi. Jos et ole sitä saanut, ota yhteys Markukseen.

Sports Team Rahola ry:n hallitus kaudella 2018-2019

Puheenjohtaja                      Markus Ilva
Varapuheenjohtaja/sihteeri  Kaj Koivumäki
Rahastonhoitaja                   Hannu Hämäläinen
Jäsen                                    Simo Kataja-aho
Jäsen                                    Teija Virtanen
Jäsen                                    Jukka Vuorenmäki
Varajäsen                             Jari Kurvinen
Varajäsen                             Elina Kurvinen
Varajäsen                             Anu Ossberg
Varajäsen                             Marko Silvennoinen

Hallitus kiittää luottamuksesta!


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Hassen hölkällä sydämellä

Alkuvuodesta (muistaakseni) päätettiin lähteä oikein porukalla juoksemaan Hassen hölkkämaraton 10.3. Ajatuksesta teki vielä houkuttavamman, näin ’hitaasti kiiruhtavalle’ kuin minä, kun Anu kuulutti että juostaan se niin, että kaikki juoksevat yhdessä, hitaimman mukaan, aikaan noin 5–6 h. Mukaan lähti 19 reipasta juoksijaa.
Perusposeeraus Team Rahola ft. Hasse

Lauantaiaamuna herättiin aikaisin ja treffattiin väki Kolmen Kulman ABC:llä. Meidän autoa kunnioitti läsnäolollaan Outi H, Päivä L, Juhani, ja tietysti ’aamuvirkku’ ukkoni, kuskina toimiva Pete sekä minä. Matka sujui leppoisasti, kuinkas muutenkaan. Ajettiin letkassa peräkkäin, joten oikeastaan ei tarvittu laisinkaan Anulta saatuja erittäin selkeitä ajo-ohjeita (oikeesti) ”…kolmet liikennevalot, suoraan suoraan…” jne.). Auto parkkiin, kamat mukaan ja kävellen lyhyt matka palloiluhallille, jossa kamojen vaihtoon ja juomarepun täyttöön. Saimme lähteä juoksemaan matkaa klo 9. Ennen juoksua tietenkin perusposeeraukset Hasselle, joka halusi ottaa koko porukasta kuvan ennen lähtöä. Keli oli hyvä lähteä juoksemaan, muutama aste pakkasta.

Juomareppu täpötäytenä matkaan
Reitti kulki melkein kokonaan merenrantaa. Ensin käytiin koskemassa noin vajaan kilometrin päässä olevaa jotain ’tehtaan porttia’, sitt käännyttiin samaa reittiä takaisin, ja jatkettiin meren rantaa nousten sillalle, siltaa alas, ja taas meren rantaa ohi pikkulaivojen kohti ’neljää tolppaa’, joka toimi kääntöpaikkana. Suunnitelmana oli, että matkan varrella olevalle sillalle johtava mäki kävellään joka kerta, ja sama tehdään myös reittiä takaisin tultaessa saman sillan suhteen. Reitti oli maratonilla 8 kertaa juostava osuus, puolikkaalla luonnollisesti 4 kertaa, johon minä sitten jouduin vaihtamaan takana olleen keuhkoputkentulehduksen vuoksi. Kaikki ei aina mene niin kuin Strömsöössä. J Mutta se ei tunnelmaa latistanut, ei laisinkaan!! Jokaisella kierroksella Anu kertoi jonkin tarinan joista jokainen liittyi reitin varrella näkyvään asiaan, ja Hassesta kuultiin myös oma stoori. Minä kuulin niistä vain osan, johtuen matkani pituudesta.

Ei tarvinnu hötkyillä
Itse tykkäsin reitistä, ja mitä enemmän sitä juoksi, sitä kivemmalta se tuntui. Tämä oli kyllä sellainen reitti, että olisi kiva käydä juoksemassa se myös kesäaikaan. Juoksun rauhallisuuden vuoksi matkan aikana pystyi myös valokuvailemaan, ja todellakin nauttimaankin juoksusta, kun ei tarvinnut hötkyillä.


Me, jotka juostiin puolikas, päästiin rauhassa suihkuun ja saunotteleen sillä aikaa kun muut jatkoivat vielä taivallustaan. Palloiluhallilla riitti tällä kertaa vilskettä, kun siellä sattui olemaan juuri tuona lauantaina jonkin karaten tai muun sellaisen kisat meneillään. Saunottelun jälkeen itse lähdin Päivin kameran kanssa matkan varrelle kuvailemaan vielä tiimiläisiä ja haistelemaan kävellen reittiä ja aluetta muutenkin.



Kun kaikki olivat päässeet maaliin, lähdettiin Kalastajatorpalle viemään kamoja hotellille, ja hetkeksi huilimaan. Sitten olikin vuorossa harppaus takseihin, ja nokat kohti Löylyä, jossa meillä oli varattuna 2:ksi tunniksi saunottelua hienoissa saunatiloissa. Tilat sisälsivät savusaunan ja tavallisen saunan sekä mahdollisuuden avantouintiin. Kaikki muut pulahtivat kylmään veteen, mutta minä ja Henna saatiin ’kanansiivet’ sillä hetkellä. Muut näyttivät kyllä nauttivan tosi paljon. Ja tietysti mekin, mutta ilman avantoon pulahdusta. Takkahuoneessa sai istuskella takkatulen ääressä ja tilata makkara-annoksen jos huikoi, ja tiimiläisiähän sattuneesta syystä huikoi. Löylyn tiloista sen verran, että olivat tosi avarat ja pelkkää puuta, ihanan pelkistettyä ja rauhallista, vaikka väkeä oli kuin meren mutaa. Siellä taisi olla juuri sinä viikonloppuna joku ’saunatapahtuma’ olin kuulevinani jonkun suusta.

Värikäs ryhmä Löylyn katolla
Saunottelun jälkeen meille oli varattuna samasta paikasta piiiiiiitkä pöytä ruokailua varten, jossa nautimme aivan taivaallisen hyvää lohisoppaa jota laskettiin meillä menneen noin 21–24 litraa yhteensä, sekä jotain ihanaa limppua ja vaaleaa leipää kyytipoikana. Jälkkärit oli myös tilattu, ja ne kruunasivat ruokailun. Kello alkoi siinä kohtaa oleen sitten jo niin paljon, että oli aika hypätä takseihin (jotka Anu oli fiksusti tilannut jo valmiiksi) ja lähteä unten maille.
Pätkä pitkää pöytää
Sunnuntaiaamuna olikin sitten herätys taas aikaisin, ja kello 7 oli treffit aulassa niille jotka halusivat lähteä aamusaunaan- ja uimaan. Minä tyydyin jäämään allasosastolle kun Päivi, Tiina Hä ja Anu lähtivät pyyhkeiden kanssa ja sukkasilteen, Päivi crocseilla, kipittämään jäälle kohti oletettua avantoa mihin pulahtaisivat (joka oli noin 100 m päässä rannasta, tai ehkä enemmänkin). Siinä seuratessani mimmit saapuivat oletetun ’avannon’ luo jota ei sitten ollut. Mutta siellä oli kuitenkin jokin ’lumiveistos’ merkkinä, ja näytti siltä, että olivat kuin jotkin parhaimmatkin mallit jotka yksitellen poseerasivat kameralle veistoksen vieressä. J  Hauskoja ja ja tietynlaista hulluutta omaavia mimmejä! Sitten kun lähtivät tulemaan takaisin, kipittivät kuin jotkin pikku-ukot sieltä polkua pitkin pienillä juoksuaskelilla valkoiset pyyhkeet ympärillä rantaa kohti peräkkäin, oli se hauska näky. ;) Ja kun eivät päässeet avantoon, niin Anuhan siinä pläjäytti rannassa vielä lumienkelit!!!! Hyvä Anu, hieman mua huvitti kun seurasin ja hihittelin altaassa yksikseni. Aamusaunan jälkeen oli vuorossa aamiainen, joka oli hotellissa tosi hyvä.

Anu on aina ihan jäässä
Ja ettei aika missään nimessä kävisi pitkäksi, niin hotellista kirjauduttiin ulos klo 11, jätettiin kamat autoihin, ja käveltiin Seurasaareen, johon oli matkaa ehkä noin vajaa kilometri. Se kierreltiin siinä ympäri ja tutustiin siellä tarjottaviin nähtävyyksiin ja tarinoihin, ja Anullahan niistä oli myös paljon asiaa kerrottavanaan. Kävely vielä takaisin autojen luokse, ja sitten nokat kohti kotia.
Seurasaaaren killer squirrel


Hyväntuulinen juoksu, hyväntuulinen reissu, hyväntuuliset tiimiläiset. <3

Kiitos Hasse, ja kiitos Anu ja Markus kun taas järjestitte meille tällaista!

Lisää kuvia tästä!

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Luento

17.3. luento on valitettavasti peruttava, koska luennoitsijalta loppui ääni flunssan takia.

Luento siirtyy la 31.3. klo 12.15 pidettäväksi Nokian liikuntakeskuksella.