keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Muutama asia

Asia numero 1:
Nimikisan ehdotusaika lähestyy loppuaan, ehdotuksia on nyt 18 kappaletta ja lisää ehtii laittaa vielä tämän ja huomisen päivän aikana. Perjantaina kaikki ehdotukset julkistetaan "nimikisa"-sivuilla, joista saa käydä katsomassa oman suosikkinsa ja äänestää sitä sitten annettujen ohjeiden mukaan. Valittu nimi julkistetaan pikkujouluissa 30.10. ja sen ehdottanut voittaja palkitaan ruhtinaallisesti.

Asia numero 2:
Yhteislähtö Pirkan hölkkään on Raholasta klo 8.00. Tällä hetkellä kimppakyydillä on tulossa Anu, Markus, Mikko, Seppo, Ville ja Laura.

Asia numero 3:
Perjantaina 1.10. klo 18-19 on liikuntakeskuksessa uusi ilmainen Anun ohjaama taistelulajityylinen jumppa, jota kaikki ovat tervetulleita kokeilemaan! Kyseessä on todellinen hikijumppa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Tule tsekkaamaan ja arvioimaan olisiko tästä meille hyvä uusi lisä seuraavaan aikatauluun. Kaveri mukaan!

tiistai 28. syyskuuta 2010

10km kisan suunnittelupalaverin antia

27.9.2010 klo 19.45 alkaen pidettiin Team Raholan palaveri koskien ensi vuonna järjestettävää juoksutapahtumaa. Palaveripaikkana toimi Raholan liikuntakeskuksen kahvio ja paikalla olivat seuraavat jäsenet: Tarmo, Minna N., Mimmi, Mari, Seppo, Johanna, Maija-Liisa, Markus ja Anu.

Palaverissa puitiin seuraavia asioita:
1. Tapahtuman ajankohta: sunnuntaina 22.5.2011 klo 11.00.
2. Päätettiin teettää reitille virallinen mittaus ja asiaa eteenpäin lähti viemään Markus.
3. Liikenteenohjaus ja siihen liittyvät luvat/pysäytysmerkit. Asiaa hoitamaan Maija-Liisa.
4. Tapahtumaan päätettiin järjestää juoksusarjan lisäksi kävelysarja.
  • Juoksussa sarjat ovat: yleinen, M/N40,50 ja 60
  • Kävelijöille ei ole ajanottoa
  • Osallistumismaksut: juoksu 10€ ja kävely 8€
5. Lähtö-/maalialue:
  • Alkujumpan vetävät Anu sekä Inka
  • Musiikista vastaa Laura
  • Musiikin soittoa varten tarvitaan mieluiten suuret stereot. Jos joltakin sattuisi löytymään sellaiset, niin se olisi kova juttu.
  • Maalissa tarjotaan ainakin pullaa ja mehua.
  • Leipureina lupasivat toimia Mimmi, Mari ja Anu. Saa auttaa.
6. Ajanotto hoidetaan käsipelillä: yksi kirjaa ja ainakin kaksi kellottaa.
  • Maaliviivan jälkeen juoksijat ohjataan ”suppiloon” maaliintulo järjestyksessä.
  • ”Suppilolla” pyritään varmistamaan oikea järjestys.
  • Muitakin ehdotuksia ajanottoon otetaan mielellään vastaan.
7. Numerolaput -> Anu
8. Osanottajamitalit + pokaalit -> Mimmi, Minna
9. Ea-paketti -> Anu/Markus
10. Viimeisen juoksijan ja kävelijän perään päätettiin laittaa peräpäänvalvoja. Kärkeen pyöräilijä vetämään porukkaa.
11. Sponsorit
  • Sponsoreita ei voi olla liikaa, joten kaikki liikkeelle! Kaikki kelpaa mitä saadaan.
12. Mainonta
  • Tapahtuma ilmoitetaan juoksija-lehden kisakalenteriin
  • Tehdään mainoksia mitä jäsenet levittävät
  • Lehti-ilmoitukset mahdollisia
13. P-paikat
  • pyritään hoitamaan Actaprintin, liikuntakeskuksen ja Bronton paikoille. -> Anu, Mari
14. Tapahtuman viralliseksi kuvaajaksi on lupautunut Katja
15. Minna varmistaa miten tulee toimia jotta juoksijat varmasti osallistuvat omalla vastuulla.

Seuraava palaveri pidetään ma 25.10. klo 19.45 juoksutunnin jälkeen liikuntakeskuksen kahviossa. Tervetuloa!


Muistakaa myös nimikisa, ehdotuksia on nyt tullut jo 16 kappaletta, mahtavaa!!
PS. Raholan kymppiä ON jo ehdotettu ;) Ohjeet ja säännöt täältä.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Kisaraportti: No smoking kävely 6,5 km 26.9.

Aamu valkeni.. Ei vaan, en edes muista minkälainen keli oli aamulla, kun minä, Laura, lähdin hiukan ennen kasia ajelemaan kohti Helsinkiä ystäväni Outin luo, josta sitten oli tarkoitus startata Pirkkolaan päin, jossa kyseinen No smoking -tapahtuma (ja samassa myös pääkaupunkijuoksu) järjestettiin. Tää No smoking juttu oli semmoinen kävelytapahtuma plus ilmeisesti sauvakävely, koska niitä sauvoja siellä paljon näki.

No smoking kävelyn jälki-ilmoittautuminen tapahtui uimahallissa, jossa oli myös muu kisakansilatoiminta.
 

Kohti ilmoa!
 
Käppäilimme jälki-ilmoittautumistiskille, josta meidät neuvottiin viereisellä pöydälle täyttämään jälki-ilmokupongit. Maksoin kiltisti 25euron osallistumismaksun, mutta voi mitkä pettymys!!! Ei me saatukaan numerolappuja, vaan pelkät tämmöset lipareet, jotka piti kiinnittää vaatteisiin:

Ihan ankee lappu!
 
Höh ja pöh! No ei se mitään, ajattelin tai ajattelimme, pääasia, että maalissa saa mitalin. Käppäilmme ympäriinsä, koska aikaa oli runsaasti, mutta ikävä kyllä alueella ei ollut paljon mitään kojuja, paitsi kaks kalaöljyä tai -kapseleita myyvää kojua ja joku Suomikoju (ei muuten ollu suomenlippu -hihamerkkejä). Oli aika kylmä, joten mentiin vielä sisälle lämmitteleen ja huomattiin, että siellä hallissa olikin käsipallopeli käynnissä! Aivan älytön laji, jos multa kysytään, mitä se maalivahti edes tekee siinä?

Kello alkoi lähestyä lähtöaikaa ja lähdimme hivuttautumaan lähtöalueelle. Kuultiin kuinka kuuluttaja kertoi mikkiin, että lähtö on kohta, tulkaa tänne alakentälle. Ketään kuuluttajaa ei kyllä näkynyt missään, mutta kuviteltiin olevamme oikeessa paikassa, koska kentällä oli varmaan 200m lähtöviiva ja isot "lähtö" ja "start"-kyltit:

Valmiina lähtöön!

Edelleen vaan kuuluttaja kuulutteli, että tulkaa tänne alakentälle ja yhtäkkiä me hoksattiin, että hetkinen, kaikkihan menee tonne toiselle kentälle. Ja toden totta, siellähän se kuuluttajakin seisoi ja siellä se kävelyn lähtö vasta oli. Jupistiin kyllä keskenämme, että ihan tyhmää, kun ei ollut mitenkään merkattu mihinkään, että se kävely lähtee ihan eri paikasta kuin ne juoksut, eikä sitä kuuluttajaa todellakaan näe, kun se huutaa, että: "tulkaa tänne alakentälle". Pöh. No, otettiin kuitenkin hyvät paikat uudelta lähtöviivalta:

Eiku siis nyt valmiina lähtöön

Pian kello tikittelikin jo kohti lähtölaukasta ja yhtäkkiä se paukahtikin jo. Meinasin lähteä vanhasta tottumuksesta kamalaan raviin, mutta onneks sitten maltoin kuitenkin mieleni. Matkaan lähti aika iso joukko porukkaa, miehiä ja naisia, sauvoilla ja ilman. Iso lössi lähti heti ryysimään kauheeta vauhtia, mutta onneks kokemuksesta tiesin, että 90% hyytyy jo ennen puoltaväliä, mikä ilmeisesti tapahtuikin. Parin ekan kilsan jälkeen ohiteltiin porukkaa tasaseen tahtiin ja myöhemmin Garmin paljastikin, että meillä oli vauhti kiihtynyt joka kilsalla, niin että alua 9:37min/km jälkeen vika kokonainen kilsa menikin jo 8:55min/km vauhtia!

Reitti oli suht ookoo, metsän siimeksessä suurimmaksi osaksi, mutta ei mitenkään erityisen kauniin metsän, semmoista perusryteikköä se oli. Matka alkoi lähestyä loppuaan ennenkuin huomattiinkaan ja yhtäkkiä oltiinkin jo taas melkein siinä lähtöalueella! Vielä kieppi radan ympäri ja valkoinen A4 merkkasi maalin. Kysyin kuuluttajalta, että onko tää maali ja saadessani myöntävän vastauksen päästin ilmoille villin huudon :) Keräsin sillä tietty katseet. Onneksi kauniiksi lopuksi pikkutytöt jakoi hienot mitalit ja saatiin sitten nauttia vielä huoltopöydän antimista. Garmin muuten näytti matkaks vaan 6,2 km, mutta onneks juostiin kerran se kenttä ympäri ennen starttia ja käveltiin muutenkin aika paljon.. Aika reilusti oli silti vajaa se lenkki!

Päällimmäisenä tästä jäi mieleen lähinnä semmonen huijattu olo. Mistä me maksettiin 25 euroa? No, niin kai se useimmissa tapahtumissa on ja saatiinhan me sentään mitalit. Mun mielestä vois silti näissä tapahtumissa arvostaa kävelijöitäkin, jos kerta niille on oma sarjakin ja laittaa numerot kaikille rintaan. Niin ja mikä siinä on, että joittenkin täytyy tulla sinne No smoking kävelyyn JUOKSEMAAN! Musta se on ihan huijausta. Ihan yhtä paha kun jos ne olis vetäny siellä röökiä. HÖH. Täytyy muuten sanoa, että oli aika hankalaa oikeesti kävellä tämmösessä tapahtumassa, kun on yleensä tottunut juokseen. Suosittelen silti kokeileen tämmösiä erilaisiakin juttuja :) Ainiin ja loppuaikahan oli reilusti alle tunnin 56:57 tai jotain..


lauantai 25. syyskuuta 2010

Muistutus: Pitkä lenkki sunnuntaina klo 10+kokous maanantaina

Ihan vaan mielen virkistämiseksi haluaisin muistuttaa huomisesta pitkästä lenkistä, joka starttaa klo 10 Raholan liikuntakeskuksen edestä. Tarkoituksena on ilmeisesti mennä n. 20+km eli n. 2,5-3h. Sinne siis kaikki, jotka vaan kynnelle kykenee, ilmakin pitäisi olla mahtava (niinkun aina)!

Ja maanantaina on sitten juoksutunnin jälkeen, noin klo 19.45 alkaen se TR kokous, jossa mietitään sitä meidän 10km kisaa ja käytännön juttuja, sinnekin kaikki vaan, jotka pääsee. Ja tottakai saa tulla, vaikka ei olis ollut juoksemassa, kaikki on tervetulleita! Kokous pidetään liikuntakeskuksen kahviossa. Miettikääs muuten myös lisää vielä niitä nimiehdotuksia, muutamia on jo tullut ja hyviä onkin. Aikaa on torstaihin  30.9. saakka. Ohjeet ja säännöt täällä.

Niin ja muistakaapas myös vielä ne ZeroPointin tilaukset, Anu laittaa ens viikolla sitten sen kimppatilauksen meneen. Linkki ZP verkkokauppaan on tässä. Tilauksen voi ilmoittaa vaiks Anulle suoraa.

tiistai 21. syyskuuta 2010

Kisaraportti: Jyväskylän syysuinnit

Tällä  kertaa raportti tuleekin reippaalta monilahjakkuudeltamme, Inkalta. Ole hyvä Inka:

Moi Team-Rahola Aamulla lähdimme 7.00 hallille ja 7.20 oli tarkoitus bussin lähteä hallilta. Kisat pidettiin Jyväskylässä ja mulla oli lajit:100m vapaauintia,100m sekauintia ja 50m perhosuintia. Jyväskylässä olimme noin:10.00 ja kisat alkoi:11.00. 

Eka laji oli:100m vaparia ja siinä mun aika oli:1.26.20 ja koko kisassa olin viides.Ja sitten oli laji 100m sekari ja siinä aikani oli:1:46.64 ja koko kisassa olin yhdekssäs. Viimenen laji oli:50m perhonen ja siinä mun aika oli:52.07 ja koko kisassa olin kuudes. 

Fiilis oli lajien jälkeen hyvä ja väsynyt  

Wau mikä pala :)

By:Inka

Hyvä Inka ja kiitos mahtavasta raportista. Muillekin muistutuksena, raportteja saa laittaa mistä vaan, mihin on osallistunut. Omat raportit voi laittaa osoitteeseen pyykko.laura@gmail.com. Niin ja niitä nimikisan ehdotuksia..

maanantai 20. syyskuuta 2010

Uutisia: Kokous 27.9., ZeroPoint-tilaus ja lisätietoa pikkujouluista

Ihan ekana täytyy sanoa taas, että kiitos Anulle spinningmaratonista! Taas oli monta tyytyväistä polkijaa mukana menossa ja hyvinhän se taas menikin. Kaiken kruunasi tietysti ne ihanaiset punnerrukset siellä lopussa..

Kiitos kaikille mukanaolijoille myös viime perjantaista keilauksesta ja "aivoriihestä", oli hauskaa ja kivaa, vaikka jotkut sitä ruokaa vähän kauemmin joutuikin odottamaan. Niin paljon tuli mahtavia ideoita koskien sitä meidän omaa 10km juoksua, että päätettiin pitää kunnon kokous aiheesta ensi maanantaina 27.9. n. klo 19.45 eli siis heti juoksun jälkeen. Sinne vaan kaikki, jota vähänkin kiinnostaa, lämmintä vaatetta mukaan tai jos joku ehtii/haluaa, pikasuihkun voi käydä ottamassa.

Toinen uutisen arvoinen asia on zero point-tuotteiden kimppatilaus, jonka Anu tekee ensi viikolla. Zero pointillahan on niitä tosi hyviä ja laadukkaita kompressiosukkia, jotka monet on havainnu hyväks ihan käytännössä, sekä tietysti niitä nilkka/polvitukia ynnä muuta mukavaa. Kannattaa tsekata tuotteet zeropointin verkkokaupasta ja kertoa sitten Anulle oma tilauksesi. Zero pointhan on sponssanut Team Raholalaisia ainakin Helsinki City Runilla ja Helsinki City Maratonilla ja meillä on myös omat sponssihinnat tuotteille eli verkkokaupan hinnoista me saadaan -50%!! Nyt kannattaa tilata ittelle muutamat ja vaikka pukin pakettiin tai isänpäivälahjaks tai mitä vaan.

Ja vielä viimeisimpänä, mutta ei todella vähäismpänä lisätietoa pikkujouluista, koska uskokaa tai älkää, ne lähestyy!! Pikkujoulut on siis 30.10. ja ne aloitetaan perinteisesti ilmaisella 2 tunnin spinningillä klo 13.00 Raholassa. Muistakaa nyt ihmeessä ne tonttulakit siis jo spinningiin mukaan, se pitää tosi hyvin hien pois silmistä :) Spinningin jälkeen sauna (toivottavasti) ja sitten klo 17.00 Plevnassa hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Nyt tärkeä asia: spinningiin ei tartte ilmottautua ja voit tulla mukaan missä vaiheessa vaan, mutta.. Plevnaan pitää ilmoittautua ja katso jo etukäteen listasta(linkki) ruokasi ja merkkaa sekin ilmottautumisen yhteydessä liikuntakeskuksella olevaan lappuun tai tähän kommenttina. Tämä ihan vaan siksi, että saatais edes melkein yhtäaikaa ruokaa siellä sitten, helpotetaan vähän henkilökunnan elämää myöskin.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Kisaraportti: Finlandia maraton, puolimaraton ja 12km juoksu 11.9.2010

Viime lauantaina juostiin 11.9. Jyväskylässä jo 17.:ttä kertaa. Anu kehui useaan otteeseen ennen tapahtumaa tätä reittiä mahtavaksi ja mäettömäksi. Team Raholasta starttasi 12 juoksijaa, 3 maratoonaria, 8 puolikkaan juoksijaa ja yksi 12km taivaltaja. Näistä yksi maratoonari oli ensikertalainen ja kaksi puolimaratoonaria. Ja Markuksella oli tavoitteena alittaa oma vanha Berliinin enkkansa 3:09:55. Mutta kuinkas siinä sitten kävikään, annetaan juoksijoiden itsensä kertoa, olkaa hyvä.

Anu:
Jes, mikä reissu!

Finlandia maraton Jyväskylässä on niin hieno tapahtuma ja yksi Suomen kauneimmista reiteistä, jossa todella silmä lepää! Se vain täytyy kokea uudestaan ja uudestaan.

Minna N. juoksi ensimmäisen kokomaratoninsa tällä kauniilla, tasaisella reitillä hienosti läpi hyvällä ajalla ja hyvävoimaisena, joten onnen paljon suorituksestasi. Toinen Minna ja Jani juoksivat ensimmäisen puolimaratoninsa hyvin läpi, iloisena maaliviivan ylittäen, hymy korvissa asti, onnea paljon, teitte sen, jee! Onnistumisia tuli reissulla kovasti: Markus teki kokomaratonilla oman ennätyksensä ja antoi juoksuun kaikkensa, joka kannatti, puolimaratonilla Seppo noukki kakkospokaalin kevein askelin, onnea, Mikko+ Tarmo+ Juho+Outi tekivät omia ennätyksiään ja Marjolla juoksu kulki hyvin ja näyttivät tyytyväisiltä maaliin päästyä. Johanna oli juoksemassa 12km ja hyvin meni myös hänellä, onneksi lähdit matkaan mukaan. Minulla kokomaraton meni läpi ja Varalan rutistus tuntui koko matkan jaloissa sekä pakaroissa, mutta nautin joka hetkestä sillä reittillä ei pysty muuta tekemään kuin nauttimaan ja ihailla näkemäänsä niin kaunis reitti on. Jälleen mukavaa, että meitä oli paljon Team Raholasta tapahtumassa mukana, ilo touhuta yhdessä! Kohti seuraavia haasteita...

Anu ja kauniit Jyväskylän maisemat


Markus:
Markus sekavissa tunnelmissa kohti Jyväskylän Finlandia-maratonia.

Olin jo aikaisin keväällä päättänyt kokeilla saisinko aikaiseksi uuden ennätykseni Jyväskylässä, ja nyt se kokeilu oli siis edessä. Mieltä kaihersi usean viikon vaivannut jalkapohjavamma mikä oli pitänyt huolen ehkä liiastakin levosta. Vamman lisäksi valmistautuminen juoksulle oli lähinnä huono vitsi, mutta näistä huolimatta päätin kokeilla rajojani.

Jyväskylään siis lähdettiin aamulla hyvillä mielin kolmen maratoonarin (Anu, Minna ja minä) ja kahden loistavan huoltajan (Jarmo ja Pertsa) voimin. Perillle päästyämme haimme nopeasti numerot, kävimme vessassa, jätimme tavarat säilytykseen ja mää aloin perinteisen sähläyksen kengännauhojen kanssa. Mun on siis aina vaikea laittaa nauhoja sopivalle kireydelle. Sähläyksen jälkeen siirryimme ulos ottamaan alkulämpöjä ohjatun jumpan muodossa ja Antero Mertarantaa kuunnellen. Jumppien jälkeen toivotimme tsempit toisillemme ja menimme omiin lähtökuoppiin. Lähtöviivalla päässä liikkui ei mitään, joten eikun matkaan.

Koska kyseessä oli rypistys, niin kellotin alusta asti jokaisen kilometrin ja tuijotin tarkkaan sykkeitä, jotta ne eivät nouse liikaa tai laske liikaa. Matka eteni hyvin ja mielessä kävi ajatus siitä, että ennätys voipi olla mahdollinen. Matka taittui hyvän kannustuksen ja kauniin ja tasaisen reitin ansiosta hyvin. Ehdin jutella matkalla erään juoksijan kanssa, joka oli suorittanut tänä kesänä melkoisen määrän soutuja ja siinä sivussa täyden triathlon-matkan. Soutuun sainkin hyviä vinkkejä ja jutustelu oli mukavaa, mutta sitten oli taas jatkettava yksin matkaa. N.23km oli takana ja näillä main sain sovitun geelin loistavilta huoltajilta eli Jarmolta ja Pertsalta. Geeliä siemaillen jatkoin matkaa, joka edelleen kulki ilman murheita aina n.35km:n asti. Viimeisillä kilometreillä vauhti hiipui hieman ja pieni kramppipelko oli olemassa, joten pieni tuska tuli ennätystä ajatellen. Varaa himmaamiseen ei ollut vaan ihan loppuun asti oli painettava. 41km kyltin kohdalla toivoin, että saisin hiukan himmata vauhtia, mutta edellisellä kilometrillä vauhti oli taas hiipunut ja tosiasia oli se, että viimeiselle kilometrille oli vauhtia saatava lisää. Kaiken irtiotettavissa otin ja maaliin saavuin ajassa 3.09.51, mikä tarkoitti ennätyksen paranemista huikealla 4 sekunnilla!!!!! Tosin tarkan ajan kuulin vasta myöhemmin kotimatkalla Lauran tulospalvelusta.

Maaliin tulon jälkeen olo oli mahtava ja siitä oli mukava mennä suihkuttelemaan. Suihkun jälkeen siirryin maalin tuntumaan odottelemaan muita saapuvaksi maaliin, mutta yht´äkkiä vatsaa alkoi polttaa huolella ja mun oli pakko siirtyä vessaan, jonka jälkeen olo huononi hunonemistaan Vessareissun jälkeen oli pakko mennä maahan makaamaan, koska vatsaa poltti, oli kylmä ja päätäkin alkoi särkeä. Maasta siirryin sisätiloihin talutettuna elpymään. Makuulta en sitten muuten päässytkään muualle kuin vessaan oksentamaan. Olo oli kamala ja harmittaa hirveästi, etten päässyt juhlimaan muiden loistavia juoksuja. Kotimatkalla olo alkoi hiukan paranemaan ja nyt vuorokausi myöhemmin ei enää vaivaa muu, kuin pieni päänsärky ja väsymys. No, näin voi joskus käydä. Nyt ei muuta kun uusia haasteita kohti!!!!

Onnea kaikille tiimiläisille upeista suorituksista!!! On meillä vaan uskomattoman kova porukka!


Onnellinen kuukauden raholalainen

Mikko:
Aikamoista oli kyllä meininki Jyväskylässä WTC:n muistopäivänä ja olo olikin ajoittain kuin al kaidan lentäjällä kun painelin menemään pitkin kohtuu tasasia Keski-Suomen kävelyteitä. Tavoitteitahan ei ollut, mutta haaveena on ollut vetästä jossain vaiheessa alle 1.50h. Nyt sekin haave on sitten eilinen.

Taktiikkana oli pysytellä Tarmon peesissä niin kauan kun jaksaa ja tämän jälkeen hölkätä hyvällä ajalla maaliin. Tarmo rupesikin tikkaan tasasta vitosen vauhtia heti alusta asti ja tätä jatkettiinkin aina 8km toiselle(?) juottopisteelle, jossa Tarmo tapansa mukaisesti otti muutaman askeleen rauhallisemmin, toisin kuin meikäläinen joka bongas edeltä kohtuu mukavan näköisen selän ja niin se vauhti sitten huomaamatta kiristyi. Hyvän kirittäjättären ansiosta kilometrit 12-16 menikin todella ripeästi ja siinä 16km kohdalla ohitinkin 1.45h jäniksen. Pakkohan se tavoitejuoksija oli pitää selän takana vaikka viimeiset kolme kilometriä olikin todella raskaita ja tuntui, että olisi ollut jalkapallo mahassa, sen verran vaikeaa hengittäminen oli. Eli mitään loppukiriä ei tarvinnut edes suunnitella.  Alkumatkasta vielä sen verran, että jos Tarmo ei olisi ruvennut pitämään kovaa tahtia en minäkään olisi noin lujaa uskaltanut lähteä. Jo 3km kohdalla mietin että näinköhän jaksan maaliin asti tämmöstä kyytiä ja silloin joutui myös laittaan sykemittarista sykkeen piiloon ja kellon esille. Kelloa seuratessa kun olo ei tunnu niin pahalta kuin sykettä tarkkaillessa.Tosi korkeilla sykkeillä mentiinkin kun maksimin ja keskiarvon erotus oli vain 9. Juoksussa 16km eteenpäin päässä pyöri vaan ajatus, että kohta loppuu kunto ja kuolema tulee. Mutta kyllä sitä jumaleissöni sentään vaan jakso maaliin asti ja aikakin oli erinnomainen 1.43.45!

Vuoden päästä voi taas juosta vähän lujempaa, koska kyllähän se nautinto katoo kun maksimia kolkutellaan, nytkään ei ollut mitään havaintoa mistään komeista taloista joista Minna ja Marjo autossa jutteli ja noin sekasin en ole maalissakaan ollut ikinä. Kiitoksia vielä kerran Tarmolle vedosta ja onnea myös muille ennätyksen rikkojille joita olikin aika liuta, Seposta ja Markuksesta nyt puhumattakaan!!

 Enkka!

Juho:
Tässä olisi pätkä Finlandian puolikkaan tuntemuksista.

Lähdin Jyväskylään juoksemaan puolimaratonia lähinnä Mikon yllyttämänä ja painostamana. Ehkä laiskimmille tossunkuluttajille juuri tällainen kannustus on seuratoimintaa parhaimmillaan? Edellinen kertani Team Raholan kanssa pidemmällä matkalla oli kesäkuun alussa. Siksi ennen Jyväskylän reissua panikoin hieman siitä, pääsenkö ollenkaan maaliin asti. Kisapaikalle saavuttaessa automatkasta puutuneet jalat alkoivat kuitenkin pikkuhiljaa päästä juoksutunnelmiin. Numerolappu rintaan, trikoot jalkaan, banaani poskeen ja lähtöpaikalle odottamaan starttia.

Matkaan lähdettiin hyvissä tunnelmissa ja täydellisessä säässä. Mikon selkä katosi näkyvistä heti ensimmäisen kilometrin aikana. Painoin mp3-soittimen kuulokkeet korvilleni ja ajattelin kokeilla kovempaa menoa edes hetken ennen kuin alkaisin lönkyttelemään hitaammin. Peesailin ensimmäisellä kierroksella ketä milloinkin ja huomasin, että valitsemani vauhti pysyy. Kympin kohdalla katsoin kelloa ja sen näyttäessä alle 55 minuuttia alkoi ajatus kahden tunnin alittamisesta heräillä. Sykemittarin kanssa en juossut, mutta jokainen kilometri tuntui siltä että yhtään kovempaa en pääse. Lisäksi takaraivossa kolkutteli jatkuvasti pieni pelko simahtamisesta jonnekin toisen lenkin puoliväliin.

Toisella kierroksella peesailtavia oli vähemmän. Väänsin musiikkia kovemmalle ja koitin keskittyä pitämään tekniikan edes jotenkin ehjänä. Se lenkin ainut mäki oli toisella kierroksella kasvanut korkeutta kovasti, siltä ainakin tuntui. 16 kilometrin kohdalla aloin suhtautumaan toiveikkaasti lenkistä selviytymiseen. Kirivaroja ei kertakaikkiaan jäänyt ja viimeiset kilometrit tultiin varmaankin tasan samalla vauhdilla kuin ensimmäisetkin. Paras kilometri oli se viimeinen ja maalissa vajaan kahden tunnin kuluttua lähdöstä oli melkein tunteikas olo.

Paransin kolmannella puolikkaallani viimeisintä aikaani puoli tuntia ja omaa parastani 15 minuuttia. Nyt on ollut viimeiset pari päivää niin itsetyytyväinen olo, että lienee parempi kun keskitetään ajatukset tulevaan Pirkan hölkkään. Kokeneemmat ovat muuten kertoneet, että turha itsetyytyväisyys karisee Pirkassa viimeistään Suolijärven loppunousuissa. Siellä me nöyrät siis tapaamme!

Ja enkka tuli tällekin miehelle!

Minna: 
Puujaloilla pitkälle

Lauantaiaamuna ei paljon tarvinnut maailman menoa miettiä, edessä elämän eka maraton. Aamiaista alas niin paljon kuin meni ja Anun isän kyytiin. Kuskin lisäksi autossa istuivat jo Anu ja Markus, ja Pirkkalasta poimittiin mukaan vielä Pertsa. Matka Jyväskylään taittui mukavasti kokeneiden maratoonareiden kertoessa mikä kaikki voi mennä pieleen. Kävi mielessä, että ei mun tarttis olla niin yllytyshullu… Tavoitteenani oli päästä matka läpi ja mieluusti ei enemmässä kuin viidessä tunnissa.

Varsinaisesti alkoi hermostuttaa, kun saavuttiin Jyväskylän Paviljonkiin, vain kymmenisen minuuttia myöhässä sallitusta ajasta. Ei tosin ollut minun syyni tällä kertaa. Paikka kuhisi juoksijoita ja jännitys väreili ilmassa. Kiinnitimme numerolaput ja juoksuvyöt ja kuka mitäkin, ja painuimme lähtöalueelle odottamaan starttia. Lyhyen lämmittelyjumpan jälkeen Anu ja Markus ottivat omat aloituspaikkansa – lähtijät oli porrastettu tavoiteaikojen mukaan siten, että nopeimmat lähtivät kärjessä – ja minä kipitin kiltisti juoksijajoukon häntäpäähän.

Lähtö oli rauhallinen ainakin siellä takana. Armollisen tasainen reitti kiersi mukavasti polveillen Jyväsjärven rantoja, ja sää oli sopiva: pilvinen ja viileä. 42 kilometrin matka muodostui kolmesta järvenympäryskierroksesta, joista ensimmäistä oli pidennetty muutaman kilometrin lisälenkillä. Ekalla kierroksella voimia riitti hyvin ympäristön tutkailuun, ja totesin, että jyväskyläläiset ovat varsin vaurasta sakkia: hulppean näköisiä pytinkejä riitti lähes koko matkan ajan.

Huoltopisteitä oli riittävästi eli noin 6-7 km välein. Ekalla kierroksella tarjolla oli vain urheilujuomaa ja vettä, mutta ei siinä vaiheessa vielä tuhdimpaa kaivannutkaan. Huomasin juoksevani 4.30-jäniksen edellä ihan kevyesti, ja aloin jo ylpistymään, että tämähän sujuu mahtavasti. Toisen kierroksen alussa kilometrejä oli kasassa jo noin 18-19 ja meno tuntui yhä mukavalta. Vaan ylpeys käy lankeemuksen edellä. Jossain 20 km jälkeen jalat alkoivat painaa ja reidet menivät kohta ihan tökkiin. Lentävä kauriinaskeleeni muuttui sarvikuonon köpöttelyksi. Odottelin, josko hapot olisivat suostuneet poistumaan kintuista, mutta niin ei käynyt. Vauhti hyytyi hyytymistään, ja kolmannen kierroksen alkupuolella 4.30-jänis joukkoineen loikki vastaansanomattomasti ohitseni. Minä hiiviskelin järven ympäri ja katsoin kateellisena, kun puolikkaan kärkijoukko näytti lentävän ohitse vetävästi askeltaen. Menipä siinä Seppokin sellaista vauhtia, että pahaa teki.

Mutta loppu läheni, vaikka ei olisi uskonut. 39 kilometrin kohdalla sain vähän puhtia jostain ja kiristin tahtia pikkuisen. Vipalla kilometrillä oli jo niin suuri vimma saada rääkki päätökseen, että pakotin itseni juoksemaan, eli siis nostin jalkoja vuorotellen irti maasta. Maaliin oli kyllä pisimmät metrit ikinä. Loppuaika oli 4.35,05 ja olen siihen vallan tyytyväinen. Mimmille suuri kiitos energiageeleistä, niitä ilman olisin tuskin selvinnyt. Neljäntenä päivänä juoksun jälkeen jalat alkaa jo vähän kantaa… Seuraavaa maratoniani saatte odottaa pitkään:)

 Maratoonari, maratoonari.. kaikkien kaveri :)

 Onnea Seppo!

 Onnea Johanna!

 Onnea Jani!

 Onnea Outi!

 Onnea Marjo ja Minna!


Onnea koko lössi ja kiitos mahtavista kisaraporteista! Näitä kannatti odottaa, vai mitä :)

Ps. Muistakaapas nimikisa!

tiistai 14. syyskuuta 2010

Pikkujoulut lähestyy ja 10km juoksun nimikisan julistus!

Niin siinä taas vaan vääjäämättä kävi, että kesä on nyt kääntynyt syksyn puolelle ja pikkuhiljaa se joulukin sieltä hiipii. Joulun tulossa on se mukava sivuvaikutus, että voimme juhlia pikkujoulua porukalla! Tänä vuonnahan pikkujouluja juhlitaan lauantaina 30.10. ensin tietysti spinningin merkeissä pari tuntia, jonka jälkeen siirrytään Plevnaan jatkamaan juhlintaa. Muistakaa muuten hommata tonttulakit jo ajoissa, viime vuonna ainakin tiimarista sai halvalla ison nipun lakkeja.. 

Tänä vuonna pikkujoulut on erityisen juhlavat, koska siellä julistamme Team Raholan 10km kisan nimikilpailun voittajan! Kyllä luit aivan oikein, täten julistan alkaneeksi Team Raholan 10km kisan nimikilpailun. 

Säännöt tulee tässä:
  1. Ilmoita oma ehdotuksesi tämän upean uuden kilpailun nimeksi minulle eli Lauralle joko sähköpostilla (pyykko.laura@gmail.com) tai voit vaikka sanoa sen naamatusten. Älä kuitenkaan kerro muille ehdotustasi. Viimeinen päivä nimiehdotusten jättämiseen on 30.9. eli sinulla on runsas kaksi viikkoa aikaa kehittää aivan loistava ehdotus tai vaikka kaksi. 
  2. Kun määräaika on umpeutunut, kerään kaikki ehdotukset listaan ja julkaisen sen täällä nettisivustolla.  Listaan tulee siis vain nimiehdotukset, ei ehdotuksen tekijää.
  3. Sitten alkaa äänestys. Kaikki voivat antaa äänensä kolmelle eri vaihtoehdolle, niin että 3 pistettä annetaan parhaalle, 2 toiseksi parhaalle ja 1 kolmanneksi parhaalle. Äänestyksen voi tehdä sähköpostilla, puhelimella tai naamatusten.
  4. Kun äänestysaika on mennyt umpeen viim. 29.10., lasketaan kaikki pisteet yhteen ja eniten pisteitä saanut voittaa. Jos tulee tasapeli, lasketaan mikä on saanut eniten kolmosia jne jne. Helppoa vai mitä!
  5. Voittaja eli voittanut nimi ja sen keksijä julkistetaan Team Raholan pikkujouluissa Plevnassa ja palkitaan ruhtinaallisesti toistaiseksi määrittelemättömin palkinnoin.
Eli nyt kaikki mietintämyssyt päähän ja ei muutakun ideoimaan. Muistakaa, että nimen täytyy olla säädyllisyyden rajoissa (Mikko..) ja se ei saa loukata ketään jne. jne.

Säännöt ja muuta löytyy nyt myös kisan ajan yläpalkin "nimikisa" nappulan takaa eli täältä.

Ps. Vielä päivä täytyy jaksaa odottaa Jyväskylän raporttia..

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Muistutus: Keilausta 17.9. ja spinningiä 18.9.

Ennenkuin pääsemme herkuttelemaan Jyväskylän Finlandia-maratonin, puolimaratonin ja 12km juoksujen kisaraporteilla, haluaisin muistuttaa, että ensi viikonloppuna on paljon yhteistä aktiviteettiä kaikille ja kerrankin taas jotain muutakin kun juoksua!

Perjantaina 17.9. klo 19 alkaen on ohjelmassa omakustanteista keilausta Nokian Keilaamossa. Keilauksen jälkeen syödään (siipiä!) ja pidetään samalla ry:n kokous koskien ensi vuonna mahdollisesti järjestettävää 10km juoksukisaa.  Huom! Saat tulla kokoukseen/syömään vaikka et keilaa ja toisinpäin. Kisan ajankohdasta täytyy sopia, jotta voimme ilmoittaa sen ensi vuoden juoksukalenteriin, joka tulee juoksija-lehden mukana aina alkuvuodesta. Jos innostuit ja haluat lähteä keilaamaan, ilmoittaudu joko tähän postiin kommentoimalla tai Raholan seinällä olevaan listaan. Näin tiedämme varata tarpeeksi tilaa (eli ratoja). Aika iso joukko olikin jo ilmoittautunut, mahtava homma!

Lauantaina 18.9 klo 11.30 alkaen on tarjolla spinningiä Raholan liikuntakeskuksessa jopa 2h45min + ihanat vatsat päälle (hintaa en muista). Saat tulla koska haluat ja lähteä kun haluat, mutta varo, kun kerran pääset alkuun, voi olla vaikea lopettaa.. Ne, joilla on tiimipaidat, muistakaahan laittaa ne päälle eiks nii.

Ja muistakaa, että mulle voi toimittaa kisaraportteja kaikista mahdollisista tapahtumista, joihin olet osallistunut - laji on vapaa ja tyyli on vapaa. Kuva on aina iso plussa, mutta ei pakollinen. Sähköpostia voi laittaa osoitteseen pyykko.laura@gmail.com.

torstai 9. syyskuuta 2010

Kuukauden raholalainen: Markus

Tällä kertaa esittelyvuoroon pääsee yksi tiimin kantavista voimista eli Markus Ilva.

Sähläristä juoksijaksi

Markuksen urheilu-ura alkoi hämmästyttävästi vasta armeijan jälkeen ja sekös miestä harmittaa:
- Armeijan jälkeen aloin pelata sählyä. Sählyreenien jälkeen olin aina ihan rikki ja niinpä päätin alkaa lenkkeillä kunnon kohottamiseksi. Olis pitänyt aloittaa aikaisemmin.
Eipä aikaakaan, kun sähly vaihtui salibandyyn ja reenejä oli parri kertaa viikossa. Edellisistä salibandy-reeneistä on kuitenkin jutun tekohetkellä jo pari vuotta. Markus kävi tuolloin puolen vuoden tauon jälkeen kokeilemassa, mutta ei innostunut lajista uudestaan. Salibandyn tilalle on tullut juoksu - ja ilmeisesti jäädäkseen.

Ei enää ikinä - vai ehkä sittenkin

Ensimmäisen kerran Markus "kokeili" maratonia vuonna 2005 Helsingissä tai maraton kokeili Markusta. Odotukset oli korkealla ja kunto piti olla kohdallaan, mutta toisin kävi. "Kamalaa" oli vastaus kysymykseen, että miltä se silloin tuntui. 
- Liian vähän reeniä, liian korkeat odotukset. Tavoitteena oli 4 tunnin aika. 
Markus tuli maaliin ajassa 4:34 ja päätti että ei juokse enää ikinä maratonia. Kolmisen tuntia tämän jälkeen HCM:n pussista löytyi kuitenkin Tukholman maratonin mainos ja niinpä sinne oli päästävä. Ei muutakun lisää reeniä kehiin ja Tukholmassa 2006 aika olikin jo vähän parempi 4:24. Olokin oli vähän parempi juoksun jälkeen, vaikka "kuolema koitti matkan varrella".

Kehitystä havaittavissa

Seuraava maraton Markuksella oli vuonna 2007 syksyllä Ahvenanmaalla. Tuolloin aika oli 3:45. Mitä tässä välillä oikein tapahtui, lisää reeniäkö? Ehkä, mutta todennäköisemmin syy löytyy lähempää. Markus oli nimittäin juuri tavannut Anun paria kuukautta aikaisemmin ja pariskunta oli ensimmäisellä yhteisellä maratonmatkallaan. Tiesittekö muuten, että Ahvenanmaan maratonin jälkeen Markus joutui elämänsä kolmanteen polven tähystysleikkaukseen! Kovat salibandyvuodet olivat vaatineet veronsa. Nykyään polvista ei ole enää ollut mitään haittaa.

Tulevaisuuden tavoitteita lähellä ja kaukana

Ensi viikonloppuna Matkus on lähdössä jo elämänsä 20. maratonille Jyväskylään, jossa tavoitteena on oman Berliinin maratonilla juostun ennätyksen 3:09:55 parantaminen. Nopeaälyisimmät jo laskivatkin, että mies on siis tahkonnut noin kolmessa vuodessa jo 16 maratonia! Maratonien lisäksi Markus on kaksi kertaa osallistunut Anun kanssa Perniössä järjestettävään 100km juoksuun. Haaveissa olisi kuulemma joskus saavuttaa sellainen kestävyyden taso, että 100km matkan voisi juosta kokonaan läpi mukavassa tahdissa niin, että saisi samalla piiskattua Anusta irti kaikki mitä lähtee. Tästä vaativasta maraton-tahdista huolimatta Markus on saanut juosta suhteellisen vaivatta; mitä nyt viime vuonna pohje vähän kiukutteli ja aiheutti 5 viikon juoksutauon. Tällä hetkellä vaivaa plantaarifaskiitti, johon on onneksi löytynyt apu venyttävästä yöpohjallisesta. Tulevaan maratoniin valmistautumisessa onkin ehkä ollut avuksi se, että Markus on joutunut vamman takia vähentämään harjoittelua.

Elämästä

Juoksun, kuntosalilla käymisen ja spinningin lisäksi Markus ei harrasta juuri muuta, koska aika ei yksinkertaisesti riitä. Se ei haittaa, koska juoksu on tuonut tämän reippaan Sorvalaisen elämään niin paljon: 
- Terveyttä, energiaa, uusia tuttuja ja ystäviä sekä tietysti tulevan vaimoni!!!, maratonmatkat maailmalle, tankkausta ja paaljon hienoja kokemuksia.
Vapaahetkinään Markus rentoutuu mielellään omalla kotisohvalla hyvän elokuvan parissa. Rentoutuminen ei kuulemma ole mikään ongelma, vaikka äkkiä voisi luulla, että aktiivisen ihmisen on vaikea vaihtaa vapaalle. Pikkulinnut ovat kertoneet, että tämä mies pitää myös puutarhassa touhuilemisesta ja ruuanlaitosta. Silloin, kun aikaa oli vielä enemmän, Markus kävi ahkerasti kalastamassa. Suurin vonkale oli viisikiloinen taimen Ahvenanmaalta penn-hyrräkelalla. Mutta kuka olisi uskonut, että Markuksen edellisestä tupakasta on vasta vähän yli kaksi vuotta aikaa! Tai että edellisestä kebabista on JO kaksi vuotta aikaa!  Saatika sitten, että Markuksella oli pienenä vitivalkoinen kihara tukka..

Älä tee niinkuin minä tein, tee niinkun minä sanon

Alottelevalle juoksijalle Markus antaa seuraavanlaisia ohjeita:
- Liity Team Raholaan ja kuuntele kokeneempia (itse en tätä tehnyt, vaikka olisi todellakin pitänyt), ÄLÄ HÖTKYILE, kestävyyden kehittäminen on hitaasti kiiruhtamista. Tiimissä on loistavia esimerkkejä viisaasta ja maltillisesta kehittymisestä.
Loppuun Markus heittää vielä kainon toiveen muihin tiimiläisiin päin: 
- Odotan todella monen tiimiläisen innostuvan ensi vuoden Tukholman maratonista. Sinne olis niin hieno mennä isolla porukalla. Oliskohan siinä kaikki.?

Kuula lentää Sixpackissa 2010


Kyllä Markus, siinä kaikki tällä erää, kiitos ja kumarrus ja onnea maratonille!

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Yhteislähtö Finlandiaan 11.9. klo 9 ja 12

Hoi kaikki Finlandiaan lähtijät! Maratoonareiden yhteislähtö on 11.9. klo 9 ja puolimaratoonareiden klo 12, johtuen eri lähtöajoista. Maanantain yhteislenkillä keskustellaan kyydeistä ja pohditaan kuka tulee autolla ja kuka kenenkin kyytiin voisi mennä.

Raportti: Cooperin testi 5.9.

Ja niinhän se vihdoin koitti, hetki jota kaikki olivat jo innolla (ja kauhulla) odottaneet. Oli aika taas juosta joka puolivuotuinen cooperin testi! Tällä kertaa juostiin muuten dokumentoidusti tällä porukalla kuudes coopperi. Lähtö oli kello 10.00 ja mukavasti porukkaa tulikin paikall ennen lähtöä. Juostiin yhdessä muutama lämmittelykierros ja sitten jo Anu puhalsikin porukan matkaan. On se kyllä aikamoista raastoa se 12 minuuttia, mutta nyt se on taas sitten ohi ja seuraava on vasta puolen vuoden päästä.

Hienoja suorituksia nähtiin ja muutama ensikertalainenkin oli uskaltautunut porukkaan mukaan. Toivottavasti nähdään teidät jatkossakin joko samoissa merkeissä tai yhteislenkeillä tai jossain muussa tapahtumassa! Tulokset löytyy tuttuun tapaan täältä eli yläpalkin Cooperin-testi linkistä. Näyttäisi muuten siltä, että kaikista parantajista Mari onnistui tällä kertaa parantamaan tulostaan eniten eli palkintoa on sinne päin tiedossa!

Testin jälkeen juostiin pieni yhteislenkki ja nähtiin jäähallin nurkalla outo luonnonilmiö!


Jännitystä viivalla

Anu vetää

Tehotiimi vetää

Markus raastaa

Mää yritän pitää miehiä vielä takana (ei onnistunu)

Seppo wetää

Tarmo on iloinen, kun taas sai raastaa

Jaa niin että ottiko koville.. jos et usko niin tuu koittaan

Mari anto kaikkensa ja vähän yli

Mitä tää ny on?!?! (ja en tarkota Markuksen käsiä)

Likat tarkkana

perjantai 3. syyskuuta 2010

Keilausta 17.9. klo 19 Nokialla ja ry:n kokous

Tervetuloa kaikki halukkaat (omakustanteisesti) keilaamaan 17.9. klo 19 alkaen Nokian Keilaamossa. Keilauksen jälkeen syödään (siipiä!) ja pidetään samalla ry:n kokous koskien ensi vuonna mahdollisesti järjestettävää 10km juoksukisaa. Kisan ajankohdasta täytyy sopia, jotta voimme ilmoittaa sen ensi vuoden juoksukalenteriin, joka tulee juoksija-lehden mukana aina alkuvuodesta.

Jos innostuit ja haluat lähteä keilaamaan, ilmoittaudu joko tähän postiin kommentoimalla tai Raholan seinällä olevaan listaan. Näin tiedämme varata tarpeeksi tilaa (eli ratoja).

Ja vielä muistutuksena iki-ihana cooperin testi on nyt sunnuntaina 5.9. klo 10.00 alkaen, paikkana Nokian keskuskenttä. Tulkaahan hyvät ihmiset ajoissa, notta ehditte/ehditään lämmitellä ja ei tuu sitten mitään juttuja, you know..

Niin ja nythän on syksyaikataulu, mikä tarkoittaa sitä, että.. VIIKONLOPUN JUMPAT ON TAAS ALKANEET! Uutena mukana syksyn ohjemistossa on nyt kauan toivottu Pilates tiistai-iltana. Huomioithan pilateksen erillisen kertamaksun. Syksyllä jatkuu myös perinteinen maanantainen juoksutunti/yhteislenkki klo 18.30. Normaaliin tapaan juostaan aina n. 1 tunti eli n. 8-10km. Juostaan porukassa ja aina niin, että kaikki pysyy mukana. Kaikki uudet ja vanhat lämpimästi tervetuloa! Niin ja juoksuhan on siis ilmaista :)

PS. Oletko Facebookissa? Mitä tästä tykkäätte, olisko järkee vai ei? Team Rahola facebookissa.