Petteri maratonilla Firenzessä

Maraton Expossa 

Hain kilpailunumeron, maratonpaidan sekä sponsoroitua oheismateriaalia maratonia edeltävänä päivänä. Paikalla tunnelma maraton expossa oli korkealla. Myytävänä oli kaikenlaista juoksuun liittyvää.

Lavalla vasemmalla istuu Stefano Baldini ITA, kultaa Ateenassa 2004.

 Maraton

Firenzen maraton juostiin sunnuntaina 29. marraskuuta. Sitä varten ennen Suomesta lähtöä piti käydä lääkärin luona täyttämässä terveyslomake, jota vaadittiin ilmoittautumisen yhteydessä.

Maratonilla oli reilut 8300 osallistujaa, joista 51 suomalaisia. Koko matkalla yleisön ja järjestäjien/talkoolaisten kannustus oli hyvin aktiivista. 

 

Muutama hölkkääjä lähdössä

Loppukilometrit reitti kulki nähtävyyksien keskellä, il Duomo- renessanssikatedraali kierrettiin melkein kokonaan ympäri ja juostiin kuuluisaa Ponte Vecchio-siltaa pitkin. Maraton kulki myös Cashine- puistossa ja Arno-joen varrella, kaupungin toisella laidalla olevien stadionien alueella käytiin juoksemassa. 

 

Cashine -puistossa taivaltaa maratoonari tää

Maratonilla oli pieniä korkeuseroja. Sillat toivat reitille loivia nousuja ja laskuja. Rautatien ylitse mentiin kahdesti ja kerran myös alitse. Sää oli hyvä juoksua ajatellen, lämpötila reilut kymmenen astetta. Päivä oli valoisa ja aurinkokin välillä pilkahteli.

Huoltopisteillä tarjottiin tyypillisesti vettä, urheilujuomaa, teetä. Otin McDonaldsilta mukaani pieniä suolapusseja, kun söin siellä pari päivää ennen juoksua salaattia. Tiesin, että ne tulevat juoksun aikana tarpeeseen.

Monituhatlukuinen joukko joutui odottamaan starttia malttamattomasti, kunnes lopulta kaikki pääsivät lähtöportista aloittamaan oman maratoninsa. Erilaisia lähtörutiineja, venyttelyjä oli itse kullakin omanlaisia. Maratonin alussa sain otettua kännykällä valokuvia matkan varrelta.

Viiden tunnin vauhdin pitäjien seurassa liikkuminen olisi ollut hyvänä juoksupäivänä mahdollista, mihin määrätietoisella harjoittelulla voisi päästä. Tällä kertaa se ei toteutunut. Matka sujui melko työläästi ja kävelin ensimmäisen kerran 13 km:n kohdalla. Yllättäen oli nälän tunnetta. Jätin huoltopisteillä urheilujuoman väliin, kun en halunnut juoda sitä tyhjään vatsaan, söin hedelmiä ja energiapatukoita tai keksejä, jos niitä oli tarjolla. Puolimatka tuntui jo hienolta saavutukselta. 22 km:n kohdalla kävelin kokonaisen kilometrin, reitillä oli silloin melko pitkiä suoria. Olo alkoi parantua matkan edetessä. 30 km:n huoltopisteellä tarjottiin tapahtumasponsorin energiageelejä, otin sieltä niitä kaksi mukaan loppumatkalle, söin myös keksiä ja energiapatukoita. Ennen kuin lähestyttiin vanhan kaupungin keskustaa oli ylitettävä isompi rautatiesilta, missä oli 100 m loivaa nousua ja 100 m loivaa laskua. Nyt ei ollut aikaa enää kävellä eikä sitä oikein kehdannutkaan, kun kannustusta tuli niin paljon reitin varrelta. 

Jäniksiä

Kaksi naista, jotka kantoivat selässään Ranskan lippuja, vuoroin kävelivät ja juoksivat. He oikeastaan kulkivat koko matkan näköetäisyydellä, ainakin puolimatkan jälkeen. Osa kävelijöistä käveli hyvin reipasta vauhtia koko matkan. Minua vähän myöhemmin maaliin tuli kainalosauvoilla liikkuva maratoonari, mikä oli jo melkoinen suoritus.

Maratonilla oli kuuden tunnin aikaraja. Viimeiset 7 km takanani seurasi jälkipään ajoneuvo. Koitin juosta hyvällä askeleella viimeiset kilometrit tuhansien ihmisten seuratessa. Maaliin vielä loppukiihdytys ja hyvä tuuletus. Haastattelija kysyi minulta, että tulenko ensi vuonna uudestaan. - "Ehkä." 

Alkumatkan selkiä

Ei tullut heti maaliin tulon jälkeen mieleen palauttaa chippiä, mutta jätin sen varusteiden säilytyspaikalle, missä seisoskeli neljä talkoolaista. Toivottavasti he vievät sen eteenpäin, niin ettei tarvitse maksaa 25 euron panttia. Saa nähdä, miten asia sitten hoituu.

Mr. 9422 Petteri

 Juoksun jälkeen lämmintä päälle, syötävää ja juotavaa. Matkalla löytyi Cafè Teatro Verdi, missä nautin kaksi caffe lattea. Olo parani ja aloin miettiä, missä seuraava sopiva maraton voisi olla. Firenzen iltapäivä alkoi pikku hiljaa tummentua, otin lisää valokuvia kaupungista.

Onnea Petteri taistelusta, lenkeille kertomaan tarinaa matkasta lisää!