tiistai 9. elokuuta 2016

Ensikertalainen kirkkoveneessä

Alkukesästä tuli Anulta tekstiviesti, että Team Raholan veneessä olis tilaa, lähdenkö mukaan Pirkan Soutuun. Asiaa kauheasti miettimättä vastasin, että lähden, mutta en ole koskaan ennen kirkkovenettä soutanut. Ei kuulemma haittaa, mukana on aina myös ensikertalaisia.




Tapahtuman lähestyessä alkoi vähän jännittää, että mitenköhän tässä tulee käymään, mutta siinä vaiheessa oli myöhäistä muuttaa suunnitelmia. Alkuviikosta ”askartelin” takapuolen alustan ja Tokmannilta löytyi tarpeeksi pienet ”työmiehen hanskat”. Soutuaamuna juomareppu kuntoon, eväät pussiin ja menoksi kohti soutustadionia. Ilma oli hyvä, ei sadetta mutta ei suoraa paistettakaan. Sieltähän se iloinen Team Raholan porukka löytyi veneiden vierestä. Ainakin tässä kohtaa kaikkia hymyilytti, myös minua.



Anun hyvien viimehetken ohjeiden jälkeen asteltiin järjestyksessä veneeseen. Spider Man ilmapallo vielä keulaan kiinni ja vesille…..Töks….vene tyssäsi ennen kuin irtosi edes rantaviivasta. Olimme ilmeisesti pohjasta jumissa. Rannalta löytyi apuja ja niin meidänkin vene liukui nätisti Pyhäjärven pintaa pitkin.

Katse tiukasti sinisessä tahtiairossa…veto….veto….veto… 3 tuntia vetoa naurun, hien, kannustushuutojen, takapuolen puutumisen, rakkojen ja taas naurun säestämänä. MAALISSA!!
Haparoivin askelin suihkuun. Tunnelma hiukan sekava, eihän se nyt ihan hirveää ollutkaan J Ilta huipentui Haraldiin hyvän ruuan merkeissä ja iloisten soutajien seurassa.



Nyt kun rakot alkavat parantua, voi viime lauantaita muistella hymyssä suin.
Kiitos kaikille kanssa-soutajille!!


Eerika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.