Matkakertomus Puolan kiertueelta

Lähdimme tutustumaan Puolaan, koska olimme saaneet kutsun tiimimme toistaiseksi ainoalta kansainväliseltä jäseneltämme Mikolaj:lta tulla poikkeamaan. Mikolajhan asusteli kesän alkupuolella meitin hoteissa ja halusi kutsua meidät vastavierailulle. No, me tosiaan lähdettiin Anun ja Don Jarmon kanssa kohti Varsovaa.

Puola oli kaikkinensa uusi kokemus ja senkin takia matkaan oli hieno lähteä. Varsovaan ei kauaa tarvitse lennellä, kun ilmassa ollaan vain 1,5h. Perille päästiin ja kentällä meitä oli vastassa tuttu mies eli Mikolaj. Tervehdysten jälkeen hypättiin autoon ja siitä alkoi samalla n.4 päivää kestävä puhetulva. Asiaa riitti oikeastaan aiheesta kuin aiheesta ja sehän on mukavaa se. Pienen ajomatkan jälkeen saavuimme Mikolaj:n kämpille ja asetuimme taloksi.

Kämpillä

Lähdimme melko nopsaan liikkeelle ja nauttimaan aamupäivän kaffeeta läheiseen kuppilaan. Kaffen jälkeen jalottelimmekin sitten varmaankin 10 seuraavaa tuntia. Kiersimme mukavia puistoja, kävimme tutustumassa vanhaan kaupunkiin ja näimme paljon nähtävyyksiä. Paikallisella oppaallamme oli hirmuinen määrä kerrottavaa lähes jokaisesta patsaasta tai veistoksesta. Itse tuskin osaisin kertoa edes Nokia Nuijasodan muistomerkistä mitään. :-)

Vanhassa kaupungissa tapasimme meksikolaisen kaverin, joka oli tuttu isännällemme. Ei aikaakaan, kun kaveri oli puhuttu ensi kesän Anun maratonin 50mailiselle. Puhuttamisen jälkeen muistimme sitten jo esitellä itsemmekin. Vanhassa kaupungissa poikkesimme jäätelölle, jonka Anu opetteli kiittämään puolaksi. No, ihan vihkoonhan se meni ja pienehkö virhe aiheutti hilpeyttä paikallisissa. Anu onnistui kovasta opiskelusta huolimatta kiittämisen sijaan kertomaan ryhmän miesten olevan mulkkuja. Suomiko muka vaikea kieli?

Mahtavan hieno päivä sai vielä kruununsa, kun söimme isäntäpariskunnan tekemän loistavan illallisen. Mikolaj:n avovaimo, Kinga oli myös saanut pitkän päivänsä päätökseen työn saralla ja pääsimme moikkaamaan vihdoin myös hänet. 

Kunnon unien jälkeen olikin seuraavana aamuna ohjelmassa tietysti hölkkä. Puolentunnin hölkästä oli puhe, mutta Jarmolle kuiskasin, että saas kattoo ny kuinka pitkä puolituntinen. Anulla ei ollut edellispäivän kierroksella kameraa mukana, mutta nyt oli. Piristävälle aamulenkille lähdettiin ja muutaman puiston ja nähtävyyksien jälkeen olimmekin sitten kämpillä takaisin kahden tunnin päästä. Kamerakin oli pakko laittaa jäähtymään, kun vaimo tykitti sillä menemään koko kaksituntisen.

Aamuhölkällä

Lenkin jälkeen lähdimme autolla liikkeelle ja kiesimme nähtävyyksiä ja tutustuimme historiallisiin paikkoihin, jotka kaikki eivät huokuneet positiivista energiaa. Sodan  jäljet ovat edelleen näkyvissä Varsovassa hyvinkin selkeästi. Hiljaiseksi vetei monessa paikassa.

Frederic Chopin

Upean päivän päätti hieno illallinen hienossa ravintolassa ja illallisen jälkeen höpötimme vielä kämpillä pitkän tovin. 

Varsova alkoi olemaan nähty ja varsinkin maistettu. Herkullisia paikallisia herkkuja tuli vedettyä oikein tuelta ja mikäs vedellessä, kun herkullisuuden lisäksi hintataso on erittäin huokea.

Lauantai aamuna starttasimme kohti Poznania. Poznan on n.puolenmiljoonan ihmisen kaupunki 300km Varsovasta. Mikolaj on kotoisin Poznanista ja onpahan siellä maratonkin odottamassa sunnuntaina. Poznaniin saavuttuamme haimme kisaexposta numeromme ja goodybagimme. Tapahtuma oli 7000 maratoonarin kokoinen. Huikeaan 25€:n osallistumismaksuun kuului hyvä ja hieno varustekassi, joka oli siis kunnollinen, ei mikään rimpula, hieno paita, pullo olutta, pullo siideriä ja vaikka mitä. Expokin oli todella kattava ja toimiva.

Tämän ennusteen mukaan vain Anu on finisher

Expon jälkeen siiryimme pienen museokierroksen jälkeen majapaikkaamme. Majoituksemme oli huoneisto Apartment Woijskowa, jota voi kyllä lämpimästi suositella, jos joku lukija on matkaamassa Poznaniin. Asunto oli kaikin puolin todella hieno ja hyvällä paikalla.

Poznaniin tutustuttiin mitä ehdittiin ja sitten vetäydyimme yöpuulle odottelemaan aamua ja maratonin starttia.

Sunnuntai aamu valkeni mukavan aurinkoisena ja mittari näytti t-paitakeliä. Siirryimme lähtöpaikalle odottelemaan starttia, jota saimme odotella lopulta 45min. pidempään. Jokin turvallisuustekijä esti lähtömme, mutta siitä ei voi valittaa, koska kyllähän turvallisuus on prioriteetti nro 1. Lopulta matkaan päästiin ja kaikki sujui muitta mutkitta läpi maratonin. Keli oli huippu, reitti oli normaali kaupunkimaratonin reitti, kannustusta riitti, fiilis huippu jne. Mikolajn vanhemmat olivat kannustamassa meitä ja jykevä "TEAM RAGOLA-huuto" kajahtikin mukavasti, kun kohasimme heidät, myös JAXAA; JAXAA-huudot kaikuivat tuossa kohtaa.

Hyvä kannustus

Maraton oli kaikkinensa hienosti järjestetty ja maalissa oli tarjolla vaikka mitä sopasta ja hieronnasta lähtien. Hinta-laatu on varmasti kohdillaan!

Hierontaa?

Juoksun jälkeen lähdimme tekemään jälkitankkausta Milolajn vanhemmille. Tarjolla oli perinteistä puolalaista ruokaa ja sitä oli paljon. Muutaman tunnin syömisen ja jutustelun jälkeen oli aika siirtyä huilimaan.

Yön jälkeen olikin enää jäljellä ajelu lentokentälle ja ystävämme hyvästely hetkeksi. 

Kaiken kaikkiaan Puola teki suuren positiivisen vaikutuksen. Varsova on hieno ja suuri kaupunki missä varsinkin kesällä on varmasti hieno painella ees sun taas, miksei ihan koska vaan. Poznaniin kannattaa myös tutustua. Todella mielettömän hieno vanhakaupunki, mahtama ostoskeskus, minkä joku rahamies on rakennuttanut vaimolleen lahjaksi jne.

Tääläinen tarina tällä kertaa.

Kuvia klikkaamalla tästä