keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

Antalya maraton

 Turkki, Antalya

Sinne mentiin maaliskuussa 2023, kohti kesää ja lämpöä.  Erikoisuudet olivat rukoushuudot heti klo  6.15 ja ainakin kahdesti  lisää myömemmin, kaavut naisilla, ystävällisyys, puhtaus, huippu hyvä ruoka, halvat hinnat...

Ikävää oli nähdä paljon kodittomia koiria ja kissoja eläinrakkaana ihmisenä, mutta niin se on monessa paikassa, joten sopeudu!

Sitten matkaan, joka oli upea ja erilainen kokemus, jossa totesimme, että turkkilaiset rakastaa maitoa, teetä sekä tupakkaa. Basaareissa oli kova kilpahuuto kaupoille, mutta muualla sai olla rauhassa katsellen tarjontaa, niinpä teimme paljon ikkunaostoksia, kunnes löysimme aarteita antiikkiliikkeestä, josta laukussa kotiin asti tuli tuotteita.

MERI oli niin puhdas ja katseenvangitsija, kalastajia oli paljon sekä muutamia vesipetoja ilman sekä erilaisten aktiviteettien kanssa. Käveltiin rannan tuntumassa katsellen, kuunnellen sekä aistien meren ja ihmisten tunnelmat, huikeaa/ rauhoittavaa.

ASKELIA, askelia ja askelia tuli sekä pysähdyksiä pieniä/ pidempiä. Elämä, elämisen tarkoitus, ihmeiden/ erilaisuuden/ uusien asioiden äärellä hämmästyttää/ kummastuttaa/ ihastuttaa/ vihastuttaa pieniä kulkijoita, mutta maailma täytyy nähdä.

Maraton aamu satoi/ paistoi/ sää suosi ja oli juuri sopiva juoksulle. Oli lähtijöitä 10km/ puolimaraton ja maraton matkoille, järjestäjät sekä juoksijat lauloivat kansallislaulun ja esittelivät suuret järjestäjät aplodein, olimme täysillä mukana laulua myöten. Lähdimme liikkeelle, rantaa oli paljon, pientä ylä-/ alamäkeä, huolloissa vettä/ red bul-juomaa sekä hedelmiä, red bul antaa siivet ja välillä ei. Toiletteja oli vähän ja ainakin yksi oli köytetty keltaisin nauhoin eli älä tule täällä on käyty jo. Toivoin, että isompaa istuntoa ei tulisi, jossa asiat käsiteltäisiin, sillä puskaa ei oikein löytynyt rannasta, mutta mitä ihmettä Turkki, ihanat ruoat ja jännitys, ei mitään isompaa tarvetta missään kohtaa nostaa kissaa pöydälle eikä edes maalialueella, Turkkiin siis. Markus kävi kastelemassa kukat grillipaikan tuntumassa, jossa grillikausi oli vasta alkamassa myöhemmin ehkä kuukauden päästä, mutta kukat kukkaan sano mehiläinen kun sopivan hetken näki. Red bul maistui aina vaan ja ja lopussa tuli super siivet viime viikkoisen juoksujemme jälkeen Espoossa, jossa olimme pikku piristeellä. Ohitimme muutamat turkkilaiset mennen tullen lopussa, mutta siitä huolimatta meille jäi maalissa vain VETTÄ, ei mitään muuta, vaikka ennen lähtöä näimme, että maitoa tuotiin lava kaupalla maalialueelle, joka siis oli loppu, koska turkkilaiset maitoparrat olivat juoneet kaikki. No vaihdoimme kuivat vaatteet päälle, otimme taxin ja lähdimme hotellillemme allinclusive, jossa elämä kukoisti ja vatsa oli koko ajan täynnä huippu hyvää ruokaa/ juomaa.


Pingistä testasimme joka ilta, paitsi maratonin jälkeen emme kyenneet enää, sillä tasapeli oli jo maaliviivalla. Illalla alkoi kova tuuli, sade, salamoinnit loman lopun kunniaksi ja siirryimme huoneeseemme katsemaan tv:tä pingiksen sijasta, tuli selviytyvät, jossa tilanne toistui yli tunnin ja sitten oli pakko luovuttaa eli emme selviytyneet tuosta.

KOTIIN, ah niin ihanaa, vaikka loma on ihanaa niin kotiinpaluu on niin IHANAA!


Kuvia reissusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.