Näsinneulan porrasjuoksu

Tres Hombresin järjestämät porrasjuoksutapahtumat Tampereella saivat jatkoa Näsinneulan porrasjuoksun muodossa. Tapahtuma oli edellisen kerran järjestetty syyskuussa 2012. Tällöin tapahtuma oli Särkänniemen järjestämä kutsukilpailu, johon sai lisäksi erikseen hakea mukaan kuka tahansa. Tällä kertaa tapahtumaan oli mahdollista osallistua kenen tahansa. Saavuin kilpailupaikalle noin klo 12.30 aikoihin ja väkeä oli jo jonkin verran paikalla, kun ensimmäiset juoksijat olivat päässeet matkaan jo klo 12:00. Tapahtumassa tornin huipulle vievään portaikkoon lähettiin puolen minuutin – minuutin välein, jotta ruuhkalta portaikossa vältyttäisiin. 

Kilpailupaikalla aluksi videokuvaaja halusi kuvata minua tapahtuman koostevideoon ja tapasin juoksijatuttuja. Vähän aikaa odoteltuani paikalle ilmestyi tiimikaverit Petri ja Marko, jotka olivat jo käyneet lämmittelylenkillä Naistenlahden voimalaitoksella. Lisäksi paikalla olivat kannustamassa, kuvaamassa ja huoltamassa Päivi, Anna ja Daniela. Ennen kilpailun alkua portaiden ennätysmies ja todellinen kestävyyshirmu Jari Koistinen Ylöjärveltä ilmestyi paikalle ja hän tuli juttelemaan minulle ja Markolle ja otti kuvia. Koistinenhan  oli aikoinaan erittäin lähellä päästä mukaan myös Soulin Olympiamaratonille ja hän on myös rullaluistellut maailmanennätysvauhtia halki Euroopan 72 vuorokaudessa ja Helsinki-Utsjoki-Helsinki välin 24 vuorokauteen. Hänen ennätysaikansa portaissa on 03:04 vuodelta  1989 ja lähimmäksi sitä on päässyt Markus Välimäki ajallaan 03:12 vuonna 2012.

Tres hombres

Ensimmäisenä Team Raholan triosta portaikkoon pääsi Petri klo 13:04 ja hänen jälkeen tuli minun vuoroni klo 13:34. Lähtöön siirryttiin tornin ulkopuolelta, jossa oli sisäänkäynti betoniseen sisäportaikkoon. Portaat olivat tällä kertaa suorat ja niiden välillä oli aina tasanne huipulle asti. Hieman ennen huippua oli myös uloskäynti näköalatasanteelle. Näsinneulassa portaita on 651 ja tornilla on pituutta 120 metriä. Näsinneulahan on myös Suomen korkein rakennus. Lähtöä odotellessa kylmyys pääsi ikävästi iskemään, kun lähtöpaikan ulko-ovi aukesi viimassa ja siitä liikuttaessa kokonaan. Muutama juoksija lähti ennen minua liikkeelle ja lopulta oma vuoroni oli edessä. Samoin kuin Moro-maratonilla jälleen oli käytössä sormeen kiinnitettävä tunniste, joka ensin nollattiin ja lähtövaiheessa työnnettiin lukijaan. Perillä tunniste jälleen työnnettiin lukijaan, jolloin loppuaika kirjautui järjestelmään. 

Juoksu tuntui alkuun helpolta, mutta loppua kohti suoritus alkoi jo tuntua raskaammalta ja keuhkoja alkoi poltella. Korkea ilmanalakin teki tehtävänsä. Kuiva, betoninen ilma tuntui keuhkoissa tällä kertaa jotenkin pahemmalta kuin Torni-hotellin portaissa. Tunne oli kuitenkin hieno, kun pääsi maaliin Suomen korkeimman rakennuksen huipulle.  Maalissa olin ajassa 05:08 ja aika riittii tällä kertaa 13. sijaan miesten kilpasarjassa. Perillä Petri, Päivi, Anna ja Daniela olivat odottelemassa minua ja Markoa maaliin. Perille päästyäni otin kuvia 120 metristä aukeavista upeista näkymistä ja odottelimme vielä Markoa maaliin. Markon lähtöaika oli klo 13:58 ja hän tuli maaliin ajassa 05:13. Petrillä oli omaan suoritukseensä mennyt aikaa 05:43. Miesten nopein oli tällä kertaa Aleksi Kujala ajalla 03:36 ja naisten nopein Moron tiimissä kilpaillut Linnea Harala ajalla 04:33. 

Jälleen oli hienoa päästä harrastamaan porrasjuoksua. Toivottavasti pian tulee vielä uusi mahdollisuus Näsinneulan portaissa ja silloin olisi hienoa saada aika jo 4 minuutin puolelle. Nyt vain valmistautumaan kohti seuraavaa haastetta, Sorvan Satkua.

Alla linkki kilpailun lopputuloksiin:

http://www.treshombres.fi/Results/Nasinneula20160312.htm