maanantai 21. helmikuuta 2011

Kuukauden raholalainen: Seppo

Tätä on odotettu, joten olkaapa hyvät :)


Seppo juoksee nuoremmat suohon

Älkää päästäkö Seppoa kärkeen!” on usein kuultu pyyntö Team Raholan juoksulenkeillä. Epäkorrektilta kuulostavan lauseen syy on simppeli: miehen tahti läkähdyttää kanssajuoksijat.

Seppo Salmesvuori, 57, on juossut omaksi ilokseen pienen ikänsä. Hänen kuntonsa ja vauhtinsa ovat yhä sitä luokkaa, että pakostakin tulee miettineeksi, onko maamme urheiluseuroilta jäänyt löytämättä todellinen juoksijalupaus: muutama vuosikymmen sitten Seppo olisi eittämättä kisannut Suomen kärkikastissa, jos olisi ollut mukana jossain valmennusohjelmassa.

Mutta teiskolaisen maatalon poikaa ei urheilutreeneissä kuljetettu, joten jossittelu sikseen. Ensimmäiset kilpailunsa Seppo juoksi 7–8 vuotta sitten: ne olivat Pirkan hölkkä (33 km) ja Pyynikkijuoksu (10 km).

– Halusin testata, pystynkö juoksemaan kilpaa ja mihin aikaan. Pyynikkijuoksu meni varmaan noin 44 minuuttiin, ja Pirkan hölkän aika oli jotain 3.45: siinä tuli ns. seinä vastaan noin 25 kilometrin kohdalla, koska en silloin tiennyt mitään ”tankkaamisesta” enkä energiajuomista tai -geeleistä, hän kertoo.

Täällä on sellainen Tarmokin”

Team Raholaan Seppo löysi tiensä vuonna 2008. Sepon työkaveri Heli osallistui Anun vetämille yhteisjuoksulenkeille ja mainosti porukkaa Sepolle: ”Tule mukaan vaan, täällä on sellainen Tarmokin”. Seppo tuli, ja on siitä lähtien juossut Team Raholan riveissä säännöllisesti – vain yksi vuosi jäi väliin oikuttelevan polven takia.

Juoksemisen lisäksi Seppo käy paljon spinningissä ja muissakin jumpissa. Viime talvena hän hankki sukset ja ryhtyi myös hiihtämään, jotta polviin kohdistuva rasitus ei olisi liian yksipuolista. Työmatka Korvenkadulta Epilän seurakuntatalolle sujuu luonnollisesti kävellen.

Aktiivisen urheiluharrastuksen motiivi on Sepolla sama kuin monilla muillakin elämäntapaliikkujilla: liikunta antaa sekä fyysisiä että henkisiä voimia.

– Lenkin jälkeen on niin hyvä tunne. Sen tietää vain sellainen, joka itse juoksee, hän perustelee.

Yksi maraton takana ja toinen edessä

Seppo on osallistunut Team Raholan kanssa lukuisille kympeille ja 12–13 puolimaratonille. Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kokomaratoninsa Seppo juoksi Hämeenlinnassa kesällä 2009 komeaan aikaan 3.48.

– Energiat loppuivat kesken, hän väittää.

Maratonreissun jälkeen Seppo konttaili pari päivää mustikkametsässä, minkä jälkeen aiemminkin oikutellut polvi alkoi taas kiukutella. Mies piti kolmen kuukauden lepotauon, ja rupesi juoksentelemaan pikku hiljaa vasta loppuvuodesta.

Polvi onkin pysynyt kunnossa, mutta polvirikon pelossa Seppo ei ole vielä uskaltautunut toiselle maratonille. Sellainen on jo tosin tiedossa – Seppo on yksi Team Raholan edustajista Tukholmassa toukokuussa.

– Aikatavoitetta ei ole, sen tietää vasta sitten kun lähtee juoksemaan. Tukholman jälkeen katsotaan, miten jalka kestää. Kun nyt ensin selviäisi Pirkan hiihdosta maaliskuun alussa, hän miettii.

Hyvää lupailee se, että tämän talven kotirataultrassa Seppo juoksi 50 km tasan viiteen tuntiin –
eikä polvi ole ollut siitä moksiskaan.

Kotiviiniä oman puutarhan antimista

Sepon vapaa-aika täyttyy liikunnan lisäksi mökkeilystä: talviasuttava mökki Näsijärven rannalla Teiskossa vaatii huomiota sekä Sepolta että vaimoltaan Sinikalta. Muutama vuosi sitten mökki poiki pariskunnalle uuden harrastuksenkin; viininvalmistuksen oman puutarhan marjoista ja muista antimista.

– Mökin pihassa on yli 20 marjapuskaa ja kotipihassakin muutama, ja kun emme jaksaneet tehdä kaikkea mehuksi, niin päätimme kokeilla tehdä viiniä, Seppo kertoo.

Nykyään viiniä syntyy noin 50 pulloa vuodessa mm. mustaherukoista, mansikoista, raparperista ja luumuista. Mustaherukasta tulee kuulemma niin täyteläistä viiniä, että sitä on syytä taittaa esimerkiksi raparperilla. Sepon oma suosikki on luumun ja raparperin yhdistelmä.

– Joku vuosi kun tein mansikkaviiniä, niin siitä tuli niin hyvää, että nuori polvi joi kaiken, Seppo nauraa.

Ja sokeri pohjalla: Ensi kesänä Team Raholan väki pääsee ihailemaan Salmesvuorten mökkiä ja viinimarjapensaita, sillä Seppo ja Sinikka ovat kutsuneet meidät juoksemaan ja saunomaan Teiskoon! Tarkka aika on vielä päättämättä, mutta seuratkaa sivuja, kaikille kerrotaan heti kun tietoa tulee.

Seppo muikeana Linnahölkän '00 jälkeen


Teksti: Minna Nurro
Kuva: Laura Pyykkö

3 kommenttia:

  1. Hienoa Seppo ja aina mukana kuvioissa täysillä!

    VastaaPoista
  2. Tässä on monelle tavoitetta tuleville vuosille ;) Huippua Seppo :)

    VastaaPoista
  3. Hatunnosto ja kumarrus tälle miehelle! Kevyen askeleen salaisuus piilee siis marjapuskissa.?

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.