Kisaraportti: Hämeenlinnan maraton ja puolimaraton

Hämeenlinnan  maratonilla ja puolimaratonilla Team Raholaa edusti pieni, mutta sisukas joukko. Tässä pari tarinaa tuolta reissulta, olkaa hyvät Markus ja Minna.

Markus:

Poikasen ura loppui Hämeenlinnassa juostuun 28. maratoniin

 
Hämeenlinnan kaupunkimaratonille starttasin toisaalta hyvillä mielin, mutta toisaalta taas hyvinkin haikein mielin. Tiedossa oli siis jo lähdössä, että tämä tulisi olemaan poikasen viimeinen maraton.

Lähtöviivalla oli tällä kertaa kokonaiselle startanneet Elisa, Anu ja Markus sekä puoikkasta lähtivät tykittämään Seppo ja Minna. Juoksu lähti kulkemaan erittäin hyvin alusta alkaen ja sitä iloa riitti n.10km:n kohdille, kunnes tapahtumassa tarjoiltu erittäin kamala urheilujuoma alkoi hölskyä mahassa. Loput 32km juoksin geelin ja veden voimin, koska se juoma ei todellakaan ole tehty minua varten. No, hölskyminen rauhoittui ja meno maistui hyvin. Kerran vuodessahan on ollut tapana käydä Hämeenlinnassa zippaamassa, joten päätin toteuttaa sen viime vuoden tapaan viimeisellä kierroksella. Viimeinen kymppi tarjosi vatsan väänteitä, energian loppumista sekä pientä juilintaa jalkapöydässä, mutta maaliin pääsin kuitenkin ajan ollessa 3.26. Tyytyväinen pitää olla, vaikka meno hiipui pahasti ja vessa oli tuttu paikka lopun iltaa.

Nyt on siis edessä maratonlaskureiden nollaus, koska kaiken mennessä hyvin pappihan julistaa minut MIEHEKSI ensi lauantaina. Poikanen on siis taakse jäänyttä elämää! En siis enää viikon päästä kuule moista nimitystä kohdallani, jess!!

Ja näinhän siinä sitten viikko sitten lauantaina kävikin, onneks olkoon vielä kerran Anulle ja Markukselle <3

Minna: 

Lähdin Hämeenlinnan puolikkaalle lyhyellä varoitusajalla ja lähtöpäätökseen vaikutti suuresti se, että telkkarin sääpoppahenkilöt ennustivat kyseiselle lauantaille inhimillistä keliä hirmuhelteen sijaan. En ollut ennakkoilmoittautunut joten kerrankin olin paikalla ennen muita teamraholalaisia (ai ette usko vai?), ja keli oli tosiaan lupaavan pilvinen, toinen toistaan tummemmat massat purjehtivat eestaas taivaalla. Team Raholan piskuisen porukan saavuttua jännitys alkoi kohota, ja kukin pohti missä vermeissä lähtisi matkaan: toisaalta piti varautua lämpöön ja toisaalta sateeseen. Hankalaa!

H-hetken lähestyessä lähtöalue alkoi olla täynnään väkeä. Anu, Markus ja Seppo olivat sijoittautuneet strategisesti lähes etujoukkoihin ja koska hengasin heidän peesissäään niin jouduin vahingossa samaan sumppuun, itseäni parempien porukkaan. Heti lähdön jälkeen ajattelin sanoa jotain vieressäni seisseelle Sepolle, mutta kun sain suuni auki niin huomasin Seppo-salaman ehtineen jo ainakin 10-20 metriä eteenpäin. Se siitä. En muista enää mitä olin sanomassa, tuskin mitään kuolematonta kuitenkaan. Sama meno jatkui ainakin ekan kympin ajan eli ukkoa ja akkaa pukkasi ohi ja lujaa. Se hyöty siitä oli, että vahingossa tulin itsekin pitäneeksi hyvää tahtia alusta alkaen.

Reitti oli kiva, vaihteleva ja sopivan tasainen. Pariin otteeseen tuli turhan kuuma, kun aurinko sattui pilkistämään pilvien raosta ja hehkutti asfaltin hetkessä hiostavaksi. Jossain Aulangon (?) suunnassa  puikattiin onneksi ihanan viileään ja vehreään metsikköön. Hämeenlinnan jätevedenkäsittelylaitos ohitettiin myös, ja aromit oli sitä luokkaa että vauhtia tuli lisää ihan ilman yrittämättä. Toisen kierroksen alkaessa kaavailin aloittavani jossain vaiheessa vielä ns. loppurutistuksen, mutta viimeistään noin 18 km kohdassa oli todettava, että loppu tässä tulee rutistamattakin. Hyvä kun sain pidettyä senhetkisen vauhdin. Sitten 19 km kohdassa taivas repesi ja vettä alkoi pudota maahan kuin saavista olisi kaadettu. Joku järkkäri piristi tosin kummasti siinä vaiheessa huutamalla, että alle kahden tunniin aika on tulossa. Mikäs siinä töpöttäessä, kun matkaa oli enää 2 km, mutta kokomaratoonareita kävi sääliksi. Läpimärillä kengillä ei ole kiva juosta pitkään. Kahlailin takas kentälle popot lätisten, ja olin hirrrmu tyytyväinen itseeni, kun luontaisesta vesiesteestä huolimatta onnistuin tekemään uuden ennätykseni 1.56. Kyllä kannatti!

Onnittelut kaikille maratoonareille ja puolimaratoonareille upeista suorituksista!