torstai 22. elokuuta 2013

Oxroad ultra 100 mile

Loppukesästä 2012 huomasin uuden juoksutapahtuman joka vaikutti todella mielenkiintoiselta jo pelkän nimensä "Oxroad Ultra" ansiosta. Kyseessä oli siis 100 mailin juoksu Turunlinnasta Hämeenlinnaan. Anu ja Markus oli tietenkin heti lähdössä tämmöiseenkin ulkoilutapahtumaan kun heille tästä mainitsin. Itselläni tosin rohkeuden kerääminen kesti niin pitkään että vasta toisen maksukynnyksen sulkeutuessa laitoin ilmoituksen sisään.

Sitten vaan keräämään kilometrejä että olisi edes teoriassa mahdollista suorittaa matka vaadittuun 24 tuntiin. Kesälomanikin ajoitin loppumaan tähän reippailuun. Toisaalta se tuntui välillä virheeltä koska näin jäi aikaa pyöritellä päässään kaikkia mahdollisia kauhukuvia jotka sitten lopulta tulivat ihan uniin asti ja kaksi viimeistä päivää ennen lähtöä olivatkin jostain paniikin ja pakokauhun välimaastosta. Huolellisten valmistelujen ja auton pakkauksen jälkeen pääsimme vihdoin Mimmin kanssa lähtemään kohti Turkua, mukaan tosin noukimme Tampereelta vielä Kokkolalaisen ultraajan Samulin. Tapahtuma haluttiin järjestää ns. linnalta-linnalle, mutta koska tästä olisi kertynyt jo paljon enemmän kuin tuo 100 mailia niin Turussa juoksimme vähän niinkuin lämmittelynä pienen prologin hevoskärryn ja poliisien saattelemana linnalta ohi Paavo Nurmen patsaan aina  tuomiokirkolle asti, matkaa tästä kertyi reilut 2km ja lämminkin siinä ehti kyllä tulemaan. Kirkolta sitten hyppäsimme linja-autoon joka kuljetti hieman alle 60 juoksijaa Liedon kunnantalolle josta varsinainen kilpailu starttasi klo 22.00.

Juoksukamojen säätöö

Hepan perässä mennä hirnahdeltiin
Oma taktiikkani oli juosta 25min ja kävellä 5min, tätä sitten jatkoinkin läpi yön aina Somerolle asti jolloin matkaa oli takana n.75km ja aamukin ehtinyt juuri valjeta. Yöllä oli kyllä todella mahtava juosta kun tuolla maallahan ei mitään katuvaloja ole niin silloin on kyllä todella pimeää ja kun käänsi otsalampun valon pellolle niin usein sieltä vastaan katsoi kiiltävät silmät, tosin kaikki ne olivat aina niin lähekkäin ettei siellä kettua isompaa eläintä kait ollut. Muuten tuli kyllä nähtyä useita lepakoita sekä yksi peura loikkasi tien ylitsen edestäni. Yksin kun taivalsin aivan koko matkan ja ensimmäisen juoksijan sitten lähdön näin vasta juuri ennen Someroa niin hyvin sai rauhassa katsella tähtiä ja kuunnella napeista Topia ja Jorkkaa. No, tähän asti meni tosiaan oikeinkin kivasti ja matkaa rytmitti sekä kävely että 45min välein otettu geeli ja tietenkin Mimmi oli huoltopakkinsa kanssa aina odottamassa joka huoltopisteellä.

Mahtava huoltopakki!

Mimmi hakemassa täytettä huoltopakkiin
Jaloissa rupesi pientä matkan ja etenkin ajan aiheuttamaa rasitusta olemaan ja väli 75-85 olikin enimmäinen raskaampi osuus. Samalla kun puoliväli ylittyi alkoi myös jäätävät ylämäet joista ainakin yksi hiekkainen jäisi monelta pyöräilijältäkin polkematta ylös asti. Tietysti mäkiä vielä jyrkensi hiipuva kunto sekä huumori. Itseni kun sain taas tankattua iskuun niin seuraavana etappina pidin Minnan lähettämässä kuvassa ollutta 120km merkkiä. Näin jälkeenpäin ajatellen tämä osoittautui ehkä virheeksi koska tämän jälkeiset kilometrit olivatkin sitten jo todella pitkän tuntuisia eikä rytmitys oikein pysynyt kasassa vaan kävelyjä tuli enemmän osittain tosin lisääntyneiden mäkien takia. Myös muilla juoksijoilla oli hieman ongelmia havaittavissa koska viimeisellä 40 kilometrillä ohitin 12 enemmän tai vähemmän klenkkaavaa juoksijaa.

Kepeellä askeleella kohti maalia
Ykkönen satasen kohdalla
Vihdoin sitten monien kilometrien ja muutaman kirosanan jälkeen saavuin lähelle maalia jossa kilpailun johtaja odotti pyörän ja lipun kanssa juoksijoita, juoksijalla olikin sitten kunnia juosta maaliin kantaen tapatuman lippua. Maalissa sitten hieman ansaittua istuskelua viltti harteilla jaffasta nauttien. Tässä vielä hieman lukuja omasta juoksusta

-100 Mailia
-21h.29min.59sek
-15446kcal
-15 geeliä
-1ps chompseja
-7 suolatablettia
-4ps diasporalia
-puolipellillistä pitsaa
-puolipussia sipsejä (näistä loput söin kotona aina kun heräsin ekana yönä)
-6kpl Teho palautusjuomaa
-4ps mehukatti marjajuomaa
-3prk riisifruttia
-2ps lasten mehusosekeittoa
-2kpl mustikkakeittoa
-1kpl marjasmoothie
-1ps puuroa
-Muutama juusto-kalkkuna leipä
-Muutama kinkkupasteija
-Useampi litra vettä, urheilujuomaa, maltoa, colaa, kahvia, batterya, vichyä

Näiden Mimmin tarjoilemien omien eväiden lisäksi otin välillä kylien loistavista huoltopisteistä mm. lämpöisiä juustosarvia joiden sisällä oli suolarakeita!

Maalissa kaulaan ripustettiin ansaittu mitali
Muuten en tosin olisi pelkällä järjestäjän huollolla selvinnyt koska se sisälsi suurelta osin vain makeaa, joten taas ei voi kuin kiittää Mimmiä loistavasta huoltamisesta ja yli 36 tunnin valvomisesta kun joku vähäjärkinen painelee pitkin Härkätietä..

13 kommenttia:

  1. HUIKEETA. Timantinkova suoritus, Mikko. Isosti onnea! 8)

    VastaaPoista
  2. OMG! Mahtava homma reippaat :)

    VastaaPoista
  3. Kyllä tuli jännitettyä kuinka sun Mikko käy, mutta jännitys oli niin turhaa. Todella hyvin valmistautuneena ja hyvin suunnitellulla juoksulla ei voi kun onnistua. ISOT ONNITTELUT vielä aivan mielettömästä suorituksesta! Mikähän mahtaa olla seuraava ultran pituus? ;D

    VastaaPoista
  4. NIIN, ja tietenkin unohtamatta Anun ja Markuksen upeaa suoriutumista haasteesta. Tais olla tämä matka pisin mitä on kumpikaan tähän mennessä juossut. Siis isot onnittelut myös teille :)

    VastaaPoista
  5. Superkova suoritus! 160 kilometriä on hieman alle 4 maratonia putkeen ja se vaatii kyllä todella onnistunutta valmistautumista ja suunnittelua. Toi sun aikakin on kyllä todella kova. Varmasti on tuollaisen jälkeen aivan kaikkensa antanut olo, mutta varmasti maaliinpääsy palkitsee kaiken rasituksen. Suuret onnittelut Härkätien selvittämisestä! Anulle ja Markukselle myös onnittelut valtavan rankan haasteen suorittamisesta!

    Itse luultavasti aloitan oman ultraurani ensi vuoden Suomi-juoksusta.

    VastaaPoista
  6. Mikko - Tuli tuossa vielä mieleen, että kuinka paljon kilometrejä taoit tällä kaudella koneeseen ennen Härkätielle lähtöä? Oliko jotain muuta oheisharjoittelua ohjelmassa tms? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lokakuun puolessa välissä otin polarin käyttöön ja sen jälkeen kilometrejä kertyi n.2600 ennen härkätietä. Isoimmat viikkokilometrit oli n.130 ja pisin yksittäinen lenkki juhannuksena Sorvassa 72km, muuten 5-6 maratonia

      Poista
  7. Upea suoritus, onnittelut! :)

    VastaaPoista
  8. Onnea ja hienoo raporttia! On tuo ultrailu melkoista touhua kyllä, sitkeetä ja päättäväistä porukkaa.

    VastaaPoista
  9. Jäätävä suoritus! Ja itse arvon että jaksaako tuon Pirkan hölkän laahustaa :)

    VastaaPoista
  10. Jarkko, älä arvo enää kauaa vaan tee rohkea päätös ja lähde kokeilemaan Pirkkaa. Hiljaa hyvä tulee ja tapahtuma sekä reitti on kokemisen arvoinen juttu. Mukaan vaan rohkeasti.

    VastaaPoista
  11. Matka oli pitkä ja kamalilla mäillä maustettu eli siis todelllinen haaste. Mikko ei kuitenkaan tyytynyt tavanomaiseen, vaan kuunteli koko matkan vielä Topia ja Jorkkaa, jotka varmasti herkistivät miehen äärimmilleen. Kukaan muu ei olisi pystynyt moiseen suoritukseen!

    VastaaPoista
  12. Onnittelut, Mikko - hyvät musat auttoi varmasti jaksamaan loppuun asti. Siis ihan oikeesti, Topi ja Jorkka on tosi hyviä!

    Ei muuta kuin tsemppiä seuraaville "pitkille lenkeille" :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.