torstai 22. toukokuuta 2025

Rimi Riga maraton 18.5.2025 puolimaraton by Johannas Silvennoinens

 Rimi Riga maraton 18.5.2025 puolimaraton

Tämä maraton tuntui alusta asti kiinnostavalta lyhyen matkustuksen takia ja päätin treenata itseni maraton kuntoon ja tavoitella jopa henkilökohtaista ennätystä. Työkiireet ja hektinen elämä kuitenkin taas vaihteeksi yllättivät ja hiihtokilometritkin jäivät alle kahteenkymmeneen, joten maaliskuussa päätin olla järkevä ja lyhentää matkaa puolella. Kivi vierähti heti sydämeltä ja sain kaksi n. 15km pitkistäkin keväälle aikaiseksi. Ja eikun matkaan!

 

Riikasta ei ollut itselläni mitään mielikuvaa tai odotuksia,  vanha kaupunki osoittautui ihan kauniiksi ja viihtyisäksi. Hotelli oli vanha, mutta siisti. Meidän huoneessa kaikki toimi moitteetta, mutta joillakuilla oli hieman vaikeuksia saada tekniikka toimimaan. Ruoka oli kaikissa ravintoloissa erinomaista ja odotusajatkin olivat inhimilliset isosta ryhmästä huolimatta.



 

Juoksuaamuna maratoonarit starttasivat jo 7:00 ja puolimaraton 9:00, joten kerkisimme hyvin aamupalalle ennen starttia. Aamupalan jälkeen huoneeseen valmistautumaan ja sovittiin yhteislähtö aulasta 8:10. Väinäjoen ylitys siltaa pitkin ja viimeinen bajamaja piipahdus ja jännittyneet iloiset juoksijat etsivät lähtökarsinan. Retsi taisi olla ainoa, joka noudatti ohjeita ja meni D karsinaan, me muut jäimme C karsinaan. Itselläni oli suunnitelmana lähteä liikkeelle ihan hissukseen ja ainoa tavoite alittaa 3h aikaraja. Kävelin kaikessa rauhassa starttiviivalle jonon perässä, käynnistin kellon ja otin ensimmäiset hölkkäaskeleet. Edessä näkyi monta tiimiläistä, mutta päätin pysyä suunnitelmassa ja tehdä oman rauhallisen juoksun. Silja juoksi aika huikua edessäni ja hänen edellään Kirsi ja Simo. Päätin ottaa Siljan kiinni ja vaihtaa muutaman sanan ja Silja kertoi, että meinaa pysyä Kirsin ja Simon peesissä niin pitkään kuin pystyy. Tiesin kokemuksesta heidät huomattavasti itseäni nopeammiksi juoksijoiksi ja kerroin Siljallellekin, että parempi antaa heidän mennä menojaan, eikä väsyttää itseään suotta.

 

Jatkettiin Siljan kanssa yhdessä eteenpäin. Tarkkailin kelloa aika ajoin ja vauhti näytti hyvältä 7:20, laskujen mukaan keskivauhdin piti olla alle 8:30, että päästään alle 3h maaliin. Loppuun piti jättää reserviä, kun ei yhtään tiennyt paljonko vauhti hiipuu ja joudutaan kävelemään. Maraton reitti oli kaunis ja keväinen, meille ei sattunut pahaa sadettakaan vaikka pilvistä olikin. Kannustus oli loistavaa ja sitä oli paljon! Todella hyvä tunnelma. Monessa paikassa oli kuuluttajia mikrofonien kanssa kuuluttamassa ja hauskin kannustus meille oli: Team Finland! Silja and Johanna! Cha cha cha, Cha chaa! Edellisenä yönä oli ollut euroviisut ja Käärijä muistettiin vieläkin, meillä oli hauskaa ja hymy herkässä. Kilometrit hupenivat huomaamatta ja puoliväli lähestyi lupaavasti. Vauhti pysyi samassa 7:20 ja jalat tuntuivat hyviltä. Muistin ottaa energiaa riittävän usein ja juomapisteiltä juotavaa. Tapahtuman ehdottomasti mieleenpainuvin pätkä oli vapauden aukiolla, jossa seisoi jonossa korokkeilla kansallispukuisia nuoria ja muutama muorikin ja orkesteri soitti ja kansallispukuinen kuoro lauloi. Siitä tuli kyyneleet silmiin, Upeaa! Siitä sai valtavasti energiaa.


Silvennoiset ku Hormiat


Reitti jatkui niin, että juoksijoita tuli paikka paikoin meitä vastaankin ja joukossa oli myös maratoonareita, sai ruveta katsomaan näkyykö tuttuja ja kurvasihan se Anu sieltä vastaan. Fiilis oli meillä molemmilla todella hyvä ja taisin hokea Siljalle moneenkin kertaan, että tämä on hienoin juoksutapahtuma, jolle olen osallistunut ja tämä on ikimuistoisin juoksu. Kilometrit vain vähenivät ja olo oli uskomaton, juoksu tuntui edelleen kevyeltä. Reitti meni uudestaan kansallispukuisten ohi ja hikisellä kädellä läpäytin heidän kaikkien kättä, jokaiselta sain 100 metriä energiaa lisää. Muutama kilometri ennen maalia tulivat vastaan vielä Marko, Henry ja Hannu joilla oli maratonia jäljellä vielä vähän enemmän, kuin meillä puolikasta.

 

Meillä maali lähestyi ja tuntui uskomattomalta, kuinka helposti matka oli taittunut, mutta Siljan seura ja tapahtuman tunnelma sen tekivät. Maalisuoralla tartuimme Siljan kanssa toisiamme kädestä ja juoksimme rinta rinnan maaliin. Oma aikani oli 2:45:46 ja Siljan 2:45:48.

Näin jälkeenpäinkin täytyy sanoa, että tämä tapahtuma jäi kyllä mieleen yhtenä parhaista juoksutapahtumista ja harvoin saa nauttia samanlaisesta flowsta! Kiitos Anu ja Markus taas tästäkin kokemuksesta ja kiitos mukavalle ja hyväntuuliselle matkaseurueelle!

 

-Johanna S

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.