tiistai 22. marraskuuta 2011

Kisaraportti: Rautaveden maraton ja puolikas

Porukkaa Rautavedellä

Anu:
Pyhäinpäivänä 2011 Team Rahola juoksi Sastamalassa Rautaveden puoli- ja kokomaratonit. Puolimaratonilla kipittivät Mari, Outi, Unski ja Johanna V.. Johanna oli ihka ensimmäisellä puolimaratonillaan ja jännitystä riitti alusta loppuun, niinkuin kuuluukin ja kaikkihan sujui hienosti, joka antoi virtaa uusille haasteille jatkossakin. Kokomaratonille pinkaisivat Markus, Seppo, Ilmari ja minä. Teamin pojat pinkoivat kovaa kyytiä alusta asti ja saavuttivat maalin huikeissa ajoissa, vaikka maasto on niin mäkinen ja haastava, kyllä täytyy sanoo, että virtaskaa löytyy ja huikeeta menohalua, HIENOA TEAMIN POJAT! Mulla vauhti oli jälleen samaa luokkaa niin kuin aina, tasainen suorittajavauhti ja hyvällä fiiliksellä, tämän maratonin jälkeen sain kerrytettyä itselleni 60 maratonia täyteen, jee, jee, jee!

Fiilis oli upea Rautaveden maratonilla, sillä taas alkutunnelmat olivat ihanat, koska näki tuttuja paljon ja sai vaihdella hiukan kuulumisia. Mukana oli triatlon team 226:sta Jiri ja Marko, jotka olivat tulleet puolikkaalle tekemään hyvän treenin, huikeilla ajoilla niinkuin aina ja Jiri kehui ON-juoksutossujaan, joista Team Raholalla on paljon hyviä kokemuksia myös, MAHTAVAT TOSSUT, sopivat niin huipusti juoksutouhuun kaikin puolin. Paikalla oli myös paljon taas monen satojen maratonien juoksijoita, jotka ovat tulleet tutuiksi ajan saatossa esim. Markku ja Tarja, Ritva, joka sai juuri yli 300 maratonin lukemansa rikki yms. käsittämättömiä ihmisiä ja heidän lukemiaan. Sastamalan Liikuttavat olivat myös hyvin edustettuina sekä juoksussa että huoltopisteellä matkanvarrella, joten heidänkin kanssa tuli sananen vaihdettua ja kerrattua kuulumisia sekä vaihdettua tulevaisuuden ajatuksia puolin ja toisin.

Mukava tapahtuma ja lähellä, kannattaa ensivuonna miettiä osallistumistaan mukaan. Tästä on taas virtaa lähteä kohti seuraavia haasteita Teamin voimin, yhdessä hyvä tulee ja mukavaa riittää!! Näitä kaikkia on hauska kokea ja muistella yhdessä!!


Johanna:
Tässä lyhyt kuvaus tunnelmistani Rautaveden puolimaratonilta. Ihan aluksi haluan kertoa, että olin kyllä suunnitellut juoksevani puolimaratonin joskus tulevaisuudessa, ehkä keväällä.. mutta eräs ystäväni kannustikin minut matkaan ja päätin lähteä mukaan kahden päivän varoitusajalla. Voitte vain kuvitella kuinka tätä tyttöä jännitti. Matka taittui kuitenkin kilometri toisensa jälkeen hitaasti mutta varmasti ;) ja maaliin päästessäni huomasin kaikessa jännityksessäni unohtaneeni uusien tuttavien nimet, mutta kasvot ja kannustavat sanat painui mieleeni.

Johanna ja Mari jännitystä ilmassa?
 
Kiitokset vielä kaikille kannustuksesta! Tästä jäi hyvä mieli.


Mari:
5.11 Rautaveden maraton ja puolikas lähdettiin selättämään TR:n pienellä ryhmällä.Outoa olikin tällä kertaa se, että ajelin yksikseni Sastamalaan koska muut joutuivat lähtemään paikanpäälle aikaisemmin jotta ehtii ilmoittautua kisaan mukaan. Hiukan matkalla mietin, että mahdanko koskaan löytää oikeeseen osotteeseen perille, mutta hyvinhän reitti oli opastettu joten sen puoleen ongelmia ei ilmennyt.

Pian koulun sisätiloista löytyikin Anu,Markus,Seppo, Ilmari ja Johanna. Paikalle ilmestyi vielä Outi ja Unskikin. Siinä tunnelmia vaihdettiin ja tsemppailtiin toisiamme tuttuun tapaan. Pian kävi selville sekin, että Johanna oli lähdössä juoksemaan ihka ekaa puolikastaan ja jännitys oli hänelläkin sen mukaista.

Koko maratonin juoksijat starttasivat matkaan klo. 11.00 ja meidän puolikkaiden startti oli sitten 11.30. Lähtöviivalla mietimme vielä viime hetken juoksusuunnitelmia ja siinä pähkäillessä Johannalle iski paniikki kun oli unohtanut geelinsä kotiin. No, onneksi aina jollain on ylimääräsiä eväitä mukana ja tällä kertaa mun geeli sai vaihtaa omistajaa. Päät psyykattuina tulevaan koitokseen pääsimme vihdoin matkaan. Laitoin musiikin soimaan ja lähdin tällä kertaa tekemään ihan omaa juoksua. Olin päättänyt edetä sen mukaan miltä tuntuu ja tällä kertaa juoksu tuntui alusta loppuun tosi hyvältä.

Matkalla mietin kovasti kuinka maratoonarien juoksu mahtaa sujua ja painaako vielä sataset Anun ja Markuksen kintuissa pahasti. No loppuajat kertoi aika paljon, että palauduttu on menneestä koitoksesta melkoisen hienosti :) Mun matka eteni reippaasti, koska vetoapuna käytin mulle tuntematonta herraa jonka juoksuvauhti tuntui jotenkin sopivan vauhdikkaalta. Puolenvälin kääntöpaikan jälkeen paluumatkaa hankaloitti inhottava vastatuuli. Mä sain tietenkin pientä tuulensuojaa kyseisestä herrasta ;) No, tämä lysti sitten loppui kun vetovuoro vaihtui mulle. Muutama sananen siinä vaihdettiin ja todettiin että nyt vauhti on aikas reippaan oloista ja jaloissa tunnne sen mukainen. Reisiin nousseista hapoista huolimatta saatiin kova tsemppi päälle ja raastettiin maaliin asti kimpassa. Ei voi kun kiittää kaveria vetoavusta ja tsempeistä. Ja mitä tuohon loppuaikaan tulee, niin siihen olen tosi tyytyväinen vaikka jäinkin yhden ainoan sekunnin parhaasta ajastani :D

Pian maaliin tultuani kävin vaihtamassa kuivat vaatteet ja palautin numerolapun jota vastaan sai kisamitalin. Siinä touhutessa päätinkin jäädä ottamaan Johannaa vastaan maaliin. Johanna kun tosiaan juoksi ensimmäistä puolikastaan. Että mua jännitti ihan kauheesti kuinka matka on Johannalta sujunu. Siinä odotellessa maaliin saapui Outi ja Unskikin hyvävoimaisina.Vihdoin Johannakin kaarsi kohti kenttää ja huomasin kauhukseni, että Johanna ei kaartanut maalisuoralle vaan lähti tulemaan minua kohti katsomon eteen. Huusin äkkiä että "mene takasin ja kentälle!!" Johanna teki äkkikäännöksen ja kurvas oikeesta luukusta maalisuoralle ja pääsi kun pääsikin onnellisena maaliin :D

On se aina niin hienoa nähdä ensikertalaisen maaliin tulo sekä se onnistumisen ilo. Se on hieno tunne mitä ei itsekkään koskaan unohda. Kaiken kaikkiaan jäi oikein hyvä fiilis tapahtumasta. Kiitos jälleen koko porukalle ja kannustujoukoille (Veijo sekä Markuksen äiti).Nyt nokat ja ajatukset saa hiljalleen siirtyä kohti Pomarkkua ja sen tuomia haasteita.

4 kommenttia:

  1. Pienen tarkistuksen mukaan jäin ihan kaikki 5 sekuntia omasta parhaasta ajasta, joten ehkä ensi kesänä on mahdollista tehdä vaikka uusi enkka puolikkaalla ;)

    VastaaPoista
  2. Hyvä Mari! Tottakai on mahdollista, muista vaan mun hyvät ohjeet: et sää kuole ja pitää tuntua pahalta :)

    Onnee kaikille hyvistä juaksuista, Johannalle ekasta pualikkaasta ja Anulle jo 60. maratoonista!!

    VastaaPoista
  3. Kaikilla reipasta ja rohkeaa meininkiä, jess! Hienoja aikoja ja suorituksia, vaikka Mari harmittelikin tuota sekuntipeliä. Josko seuraavalla kerralla sitten enkat :) Johanna, nopeassa lähdössä puolikkaalle on ainakin yksi hyvä puoli: ei ehdi jännittää etukäteen eikä nähdä painajaisia yllättävistä tilanteista. Anun maratonlukemat - isosti onnea!

    VastaaPoista
  4. Onnittelut rautaiselle tiimiväelle rajusta raastamisesta jälleen kerran! Anulle ekstrat pyöreästä luvusta. Saa nähdä meneekö 100 rikki jo 2012 vai 2013... Ja Mari tekee taatusti uuden enkan viimeistään ensi kesänä jos ei ennemmin.

    VastaaPoista