keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Teivo Cup 18.2.12

Rauhaisan lauantaiaamun villasukan kudonnan keskeytti puhelimen piippaus johon saapui viesti. Mimmi pyysi ilman mitään ennakkovaroitusta mukaansa juoksemaan Teivoon 5 km. Vastasin, että ei mua oikeen noi vitoset nappaa.

Kaikesta huolimatta mieleni muuttui pian (nainen kun oon ;D)ja kohta oltiin jo hölkäten menossa kohti Teivon ravirataa.

Väkeä oli saapunu paikallle melko paljon. Käytiin pikasesti maksamassa osallistumismaksu ja numerot rinnassa siirryttiin kohti lähtöviivaa.
Tässä vaiheessa oli jo ymmärrykseen mennyt se, ettei pienestä matkasta tule helppo. Aavistuksen katumuskin kalvoi mieltä.

Lähtöhuuto tuli ja joukko pikaliippareita rynnisti matkaan. Voi kamala kun heti alkuunsa jo jalat hapotteli. Mimmi paineli menojaan ja mä raahustin perässä minkä happosista kintuista pääsin.
Hirrvveen Kamalaa!!

Edestakainen reitti ei ollut edes tasainen, vaan pitkä loiva ylämäki oli mennen tullen.

Alusta loppuun asti mentiin todellakin mukavuusalueen ulkopuolella ja keuhkot armoa huutaen sitkeesti vaan kohti maalia. Kannustushuudotkinohitin pienellä tiukalla vilkasulla. Ei paljon hymyilyttänyt.

500 m ennen maalia katselin edessä kipittävää Mimmiä ja totesin kaverin olevan ihan yhtälailla hapoilla kun minäkin.

Maaliviivan ylitys oli niin suuri helpotus että. Totesin ettei tämä ole kyllä mun juttu.Mutta niin kun naisille yleensä käy,mieli jälleen muuttui kävellessä palauttamaan numerolappuja. Tänne on siis tultava toistekkin itseänsä rääkkäämään.

Parin mehulasillisen jälkeen lähdimme arvontapalkinnot ( voitettiin hienot pipot kumpikin) kainalossa hölkkäilemään kohti kotia.

Olipa siis melkoinen aloitus lauantaipäivälle. Ens kerralla meitä on varmasti viivalla useampi raaston ystävä omasta tiimistä ;D

T. Mimmi (24.02) ja Mari (24.19)

5 kommenttia:

  1. Oijjoi, kuulostaa mahatavalta! Hianoo naiset, erittäin tiukat ajat ootte kyllä vetäneet!

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon, Mimmi ja Mari! Kestävyyden lisäksi löytyy siis myös nopeutta :) Ja Marilla taas hieno asenne: uusia haasteita kohden, vaikkei niin heti huvittaisikaan. Esimerkillistä toimintaa!

    VastaaPoista
  3. Käsittämättömiä menopelejä noi TR:n kaksi M:ää! Vähän jäi Marin raportissa ihmetyttämään, miten "Edestakainen reitti ei ollut edes tasainen, vaan pitkä loiva ylämäki oli mennen tullen." on mahdollista, mutta kai se vaan on...;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Minna,
      Tuossa puristuksessa tuntui se onneton loiva kumpare isommalta mäeltä kun todellisuudessa on ;D Reitissä ei valittamista, omassa suorituksessa ehkä hieman :)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.