Tuhansia skoottereita sukkuloi sinne tänne ja pitää liikenteessä mielen virkeänä |
Jos
hinnoista vielä jatkaa, niin reissumme budjetti kaikkineen oli 950 euroa
henkilö, kun valmismatkojen hinnoittelu lähtee yli 2000 eurosta ylöspäin,
hotellin tasosta riippuen. Meidän budjetti edellyttää useampaa vaihtoa
lennoissa, mutta hotellin tasosta ei juuri tarvitse tinkiä. Hotellimme oli
hyvää keskitasoa, melkein rannalla, mutta rauhallisella paikalla. Huone oli
tilava, siivottiin ja liinavaatteet vaihdettiin päivittäin. Aamiaisella oli
itämaiseen tapaan paljon ruohoja ja mereneläviä, mutta tuore patonki ja munakas
kuului valikoimaan. Huoneen hinta oli 18 eur/2hh per yö, eli kokonaista yhdeksän
euroa per nuppi. Hotellimme oli siis lähellä rantaa, josta keskustaan piti
napata taksi, mutta niitä notkui nurkilla koko ajan. Ihmiset olivat todella
avuliaita ja ystävällisiä, lähinnä tuli mieleen hymyilevät thaimaalaiset, joten
enpä ihmettele Vietnamin räjähdysmäistä suosion kasvua turismikohteena.
Maratonkaupunkimme Danang sijaitsee maan keskiosassa ja on kuuluisa sodan
aikana olleesta USA:n tukikohdasta, sekä ehkä maan parhaasta monta kilometriä
pitkästä hiekkarannasta.
Tosin
rannalla emme järin paljon makailleet ja syykin oli selvä, siellä oli liian
kuuma. Päiväsaikaan ei rannoilla ollut juuri ketään, mutta aamuviideltä ja
varsinkin illalla kuuden jälkeen alkoi suhina. Näillä selkosilla ei
länsituristia juurikaan kohdannut, ellei maratonia olisi ollut tuskin montaa.
Ranta vilisikin paikallisia, jotka kylpivät lähinnä vaatteet päällä, yhtään
bikinipukuista emme bonganneet. Toki nuorisossa oli havaittavissa tiettyä
vapautumista, mutta kyllä me hieman ihmetystä siellä vielä aiheutimme. Paras
oli ja siitä tuli yksi reissumme sloganeista, kun poikaporukassa hengaillut
nuori tyttö, arviolta 13-vee kysäisi minulta, että ”What are you doing here”?
No mitäpä meikäläinen siihen muuta kuin, että ”I`m swimming” ja likka
pyöritteli suuria tummia silmiään. Jatkoin uimistani kuumassa merivedessä,
jonka laatuista en muista koskaan kokeneeni. Se oli todella niin lämmintä, että
mistään virkistäytymisestä ei voinut puhua ja se tapahtuikin reissumme ajan
ainoastaan hyvin ilmastoidussa huoneessamme. Tätä virkistäytymistä
kaipasimmekin sitten usein matkamme aikana, eikä tietenkään vähiten
maratonilla, mikä oli tosi tiukka kokemus olosuhteista johtuen. Mutta eipä
mennä asioiden edelle. Maratonin kilpailukeskus sijaitsi kolmen km:n päässä
hotelliltamme ja kahtena lenkkinä juostu reitti kiersi myös kotikulmillamme. Jo
numeroiden noudossa edellisenä päivänä tuli selväksi mitä tuleman piti. Hiki
virtasi norona paikallaan seistessäkin. Maraton oli ensimmäinen Vietnamissa ja
järjestelyiden taustalla oli amerikkalainen joukko asian harrastajia ja ilman
heitä homma tuskin olisi pelittänytkään. Nyt järjestelyissä ei ollut moitteen
sijaa, jos siksi ei lasketa sitä, että huollossa ei ollut kuin juomaa ja moni
taivalsi maratonia yli kuusikin tuntia. Juoksukulttuurin ero näkyi siinä, että
sekaan mahtui paljasjaloin juoksevia ja eniten ihmetystä herättäneitä
varvastossupinkojia. Aika uskomaton temppu juosta kokomaraton varvastossuilla.
Muukin varustus aiheutti usein päivistelyä, pitkine puntteineen ja hihoineen.
Erilaista oli myös paikalle komennetut kannustajat, joita oli sankoin joukoin
lähinnä ensimmäisellä kierroksella. Reitistä suurin osa meni ihan kaupungin
keskustassa, joten kannustusta saatiin hyvin ja eksymisen pelkoa ei ollut.
Olimme
sopineet Outin kanssa juosta yhdessä, mutta eka kierroksen jälkeen tuli
selväksi, että oli parempi mennä eri teille. Erittäin vastahakoisesti Outi
tähän suostui, mutta lopulta lähti omille teilleen ja saapui maaliin yli puoli
tuntia ennen minua. Itselläni oli vaikeuksia oikeastaan koko matkan ja toisen
kierroksen tavoite oli vain selvitä jotenkin maaliin. Oma diagnoosini oli, että
jotain muutakin oli pielessä kuin vain se +40C joka taivaalta paahtoi, sillä
onhan sitä tullut juostua trooppisissa olosuhteissa ennenkin. No hospitaaliin
ei sentään jouduttu, vaikka Outi sitäkin jo epäili mua maaliin varrotessaan.
Ari selvitti urakkansa täysmaratonilta myös maaliin, Tertun ollessa porukan
selväjärkisin ja tyytyessä vain puolikkaaseen.
Kyyhkyläiset kietoutuneena toisiinsa <3 |
Kaikki
toivuimme kuitenkin rasituksesta melko nopeasti ja oli aika katsella pari
päivää paikkoja. Teimme taksin kanssa puolipäivädiilin ja kävimme katsomassa
UNESCON maailmanperintökohteisiin kuuluvan Hoi Anin kaupungin. Vanhimmilta
osiltaan 1500-luvulta oleva kaupungin keskusta on todella eksoottinen paikka,
jossa on helppo samaistua vanhoihin aikoihin ja tapoihin. Siellä ensimmäisen
kerran näimme runsaammin myös länsituristeja, jos Danangissa olimme olleet
hieman kummajaisia. Samalla reissulla poikkesimme Marmorikylään (Marble
Mountains), jossa kymmenet pienet ja isommatkin verstaat tekevät marmorista eri
kokoisia patsaita ja muita esineitä. Niitä myyviä kauppoja on myös kymmeniä ja
vaikea oli kylällä kulkea ilman ostoksiin sortumista. Kylän vieressä on
”vuori”, jonka päällä ja luolien uumenissa on monenlaista kiinnostavaa kohdetta,
temppeleistä vuorikiipeilyyn. Patsailla on useissa Aasian maissa erityinen
merkitys ja ovat siksi suosittuja. Kaksi mahdollisimman isoa leijonaa firman
portin vieressä osoittaa yhtiön varakkuutta ja iso naurava buddha (Happy
Buddha) kaupan tai ostoskeskuksen keskellä tuo hyvää bisnesonnea.
Osta tästä kiva Onnellinen Buddha ja kauppa käy, takaan sen |
Seuraavan
päivän nähtävyyskohde oli aivan erilainen, mutta aivan huippu omassa
sarjassaan. Ba Na Hills (kannattaa googlettaa) nimisessä paikassa on nimensä
mukaan iso mäki, siis vuori, jonka laella 1487 metrissä on hotelli,
huvipuisto,temppeli, 100m pitkä viinikellari, sekä muita rakennuksia.
Merkittävää on se, että perille mennään maailman suurinta köysirataa käyttäen.
Rata on 5801 metriä pitkä ja siinä on 86 hyttiä, jotka kulkevat mahtavien
maisemien yllä antaen ainutkertaisen elämyksen kokeneemmallekin matkailijalle.
Tässä ollaan vasta mäen alla ja kohta maisemat aukeaa |
Vuoren päällys on yhtä rakennustyömaata. Kahdessa vuodessa sinne rakennetaan
ranskalaista keskiaikaista kylää muistuttava yhdyskunta, josta nyt valmiina oli
ehkä kolmannes. Ja erikoisin osuus tulee nyt vasta. Koko komeuden omistaa yksi
Ukrainasta kotoisin oleva miljardööri, että sellainen bisnes. Tällainen
todennäköisesti on mahdollista vain Vietnamin tyyppisessä maassa, missä esim.
korruptio on vielä voimissaan. Poliisi on erittäin pahoin korruptoitunutta ja
rahalla pääsee helposti pälkähästä. Tämä aiheuttaa monia ongelmia, kuten 20-25
päivittäistä skootterikolareissa kuollutta, kun vaadittavan ajokortin voi
korvata sakot maksamalla. Skoottereita kun tässä maassa piisaa ja
henkilöautojen osuus olikin paljon odotettua pienempää. Liikenne vaikuttaa
ensin kaaosmaiselta, kun se menee aina ensin kuka ehtii, mutta tähän tottuu
nopeasti eikä ole lainkaan niin vaarallista kuin ensivaikutelma antaa. Intian
tapaista kaaosta Vietnamissa ei ole, vaikka isoissa kaupungeissa liikenne onkin
todella vilkasta. Ja liikenteessäkin pätee siellä sama kuin muussakin
kanssakäymisessä, ystävällisyydellä ja avuliaisuudella pääsee pitkälle ja
seuraavaksi tulee mun vuoro.
Yksi seikka
on vielä pakko mainita. Meillä maratonmaiden keräilijöillä on oma epävirallinen
Country Club, jonka nokkamies ja tilaston ylläpitäjä John Wallace on eniten
maratonmaita haalinut juoksija. Danangissa minulla oli eka kertaa kunnia tavata
John ja varsin puheliaaksi osoittautuneen kaverin kanssa tapasimme parikin
kertaa. John sai 117. maratonmaansa täyteen Vietnamissa, joten minulla on
melkoisesti matkaa tuollaiseen saavutukseen, eikä se ole edes realistista.
Mutta 52 maata on kasassa ja sillä tuloksella olen parhaana skandinaavina 15.
sijalla maailmantilastossa. Jos Vietnamissa ei olisi ollut niin helkkarin kuuma
niin sanoisin, että lämmittää maaliin pääsy mieltä.
t. Unski
Huippua, lämmintä tuntui todella piisaavan ja ihmeteltävää riittävän!
VastaaPoistaOi oi mikä hellemaratoni! Reissu on varmasri ollut antoisa kuumuudesta huolimatta.
VastaaPoistaHieno raportti! Ihan iski matkakuume :)
VastaaPoistaTosi hieno matkaraportti varsin eksoottisesta maraton-kohteesta. Mukavaa, kun tuotte näitä elämyksiä myös muiden saataville :)
VastaaPoista