perjantai 9. lokakuuta 2015

Markon ensimmäinen maraton

Alunperin tarkoitukseni oli juosta ensimmäinen maraton vuonna 2016 jossain ulkomailla. Kun liityin Team Raholaan kesäkuun alkupuolella 2015 huomasin nopeasti muutaman maanantailenkin jälkeen, että Anu oli ylipuhunut minut Anun maratonille.

Heinäkuun alku oli lämmin ja sääennustetta katsottuani totesin, että lauantai tulisi olemaan todella lämmin päivä. Kesälomani alkoi viikko ennen maratonia joten ehdin hyvin valmistautumaan juoksuun. Tankkasin reilusti ja vielä juoksupäivän aamuna join runsaasti sillä päivällä tulisi olemaan n. 25°C lämmintä.

Juoksun startti oli klo 10.00. Olin paikalla noin tuntia ennen. Ehdin hyvin hakemaan juoksunumeron ja vessassakin tuli käytyä useamman kerran. Noin puoli tuntia ennen lähtöä kävin vielä lämmittelylenkillä. Jännitys alkoi nousemaan siinä määrin etten osannut olla paikallani.


Jännitystä ilmassa
Startin hetki läheni ja juoksijat alkoivat kokoontua lähtöviivalle. Mielessä kävi, että mitähän tästä tulee mutta onneksi lähtölaukaus pamahti enkä ehtinyt enempää miettimään. Ei kun matkaan! Muut lähtivät mielestäni aika kovaa matkaan. Itse seurailin sykemittarista omaa vauhtiani. Ensisijainen tavoitteeni oli päästä maaliin mutta aika saisi olla alle 5 tuntia, jotta olisin tyytyväinen. Anu ja Pete menivät vähän matkan päässä edelläni ja ajattelin, että tuohon kyytiin ei parane lähteä ettei tule noutaja. Lähdin matkaan n. 6:15-6:45 min/km tahtia.


Matkaan
Juoksu lähti kulkemaan ihan hyvin ja jännityskin oli hävinnyt jo ensimmäisten kilometrien aikana. Reilun 12km kohdalla selvisi, että olin tankannut hieman liikaa ja Sorvan pätkän vesipisteellä jouduin piipahtamaan metsän puolella. Joka juomapisteellä join silti ainakin mukillisen urheilujuomaa tai vettä. Keli oli tosi raskas. Lämpöä oli vähintään se luvattu 25°C.  Ensimmäinen puolikas sujui ilman ongelmia ja pysyin hyvin tavoitteessani. Puolikkaan aika oli alle 2.20.

Toiselle kierrokselle lähtiessäni matka ei vielä pahemmin painanut jaloissa. Juoksu sujui hyvin ja jouduin useaan kertaan hiljentämään vauhtia, että jaksaisin maaliin. Törmäsin vielä Anuun ja Peteen lähellä Sorvan huoltopistettä ja sanoin, että menohaluja olisi enemmänkin mutta kelin takia täytyy pitää malttia. Vielä n. 33km kohdalla Sorvan vesipisteellä Anna kysyi miltä tuntuu. Vastasin että hyvältä tuntuu muuten mutta jalkoja hieman väsyttää.


Hyvältä tuntuu ja hienoo on!
N.35km kohdalla Jukka oli ohjaamassa liikennettä. Hän tokaisi minulle, että hyvin menee ja n. 7km jäljellä joista seuraavat 4km nousua. Terhin kioskin kohdalle oli tullut pari työkaveria kannustamaan ja sain heiltä vielä vesipullon, josta osan kaadoin päälleni. Siinä vaiheessa alkoi jo kuumuus ja matka viemään veronsa. Kuuluisa maratoonarin seinäkin alkoi jo kurkkimaan. Pitkä ylämäkiosuus tuntui tosi raskaalta ja mielessä oli vain, että eihän matkaa ole enää paljoa, jaxaa jaxaa... Selvitin ylämäkiosuuden jotakuinkin kunnialla. Kun mäki oli takanapäin odotti edessä viimeinen huoltopiste. Se oli loppumatkan paras hetki, kun sai Cokista, urheilujuomaa ja sai vielä kuupalla kaataa kylmää vettä päälle!

Sitten olikin "enää" 3km matkaa jäljellä. Siinä vaiheessa tuli ensimmäistä kertaa mieleen, että pääsisin maaliin asti. Pari kilometriä huoltopisteen jälkeen join vielä oman juomapulloni tyhjäksi. Maaliin oli enää kilometrin verran ja aloin jo miettimään kuinka hienoa on kohta olla maalissa. Eedeni näkyi jo edessäni ja käännyin maalisuoralle. Viimeiset pari sataa metriä juoksin niin lujaa kuin jaksoin. Kaiken tämän jälkeen ylitin vihdoin maaliviivan. Tunne oli aivan mahtava. JES tein sen! Aikani oli 4.38.06 joten pääsin hyvin tavoitteeseeni. Sitten palauttava alkoholiton olut joka muuten maistui aika hyvälle!

Eka takana, monta edessä.
Sitten Eedeniin saunaan...


Kiitos talkoolaisille, juoksijoille ja kaikille reitin varrella kannustaneille! En voinut kyllä parempaa tapahtumaa valita ensimmäiseksi maratoniksi. Järjestelyt olivat aivan ensiluokkaiset, kiitos!



Teksti ja kuvat: Marko S.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti