torstai 22. lokakuuta 2015

Vaarojen Maraton

Anu ja Outi tulivat perjantaina hakemaan minua (Marko S) töistä klo 11.50. Kolmenkulman ABC:llä koottiin porukka kasaan. Mikan kyydissä oli Tiina, Juhani ja Markus Huhdanpää (Liikuttavat). Klo 12.20 suuntasimme kohti Jyväskylää... Alkumatkan aikana keskustelimme yllättäen juoksusta. Puoli kolmen maissa pysähdyimme Vaajakosken ABC:llä. Nautimme sämpylää, kahvia ja teetä.
Jyväskylästä matka jatkui kohti Kuopiota, jonne saavuimme muutaman tunnin ajomatkan jälkeen.

Nälkäkin alkoi jo tulla. Päätimme etsiä netistä paikan, missä voisimme ruokailla. Suuntasimme kohti Matkuksen ostoskeskusta, jossa oli Bella Roma ja Daddy's Diner. Pienen etsiskelyn ja harhailun jälkeen löysimme oikeaan paikkaan. Kaikille löytyi mieleistä syötävää. Itse söin yllättäen pastaa. Puoli kuuden maissa jatkoimme matkaa kohti Kolia. Reilun parin tunnin päästä saavuimme perille Kolin kisakeskukseen, josta haimme numerolaput. Hotelli Kolilta suuntasimme ruokakauppaan hakemaan ilta- ja aamupalaa. Mökille saavuimme hieman ennen puolta yhdeksää. Mökki sijaitsee Koli spa&lomakylässä. Iltapalaksi nautimme teetä ja voileipiä. Iltatoimien jälkeen kello lähestyi kymmentä. Oli aika mennä nukkumaan. Yöllä luvattu myrskykin saapui ja kisajärjestäjät olivat joutuneet perumaan 130km matkan, jonka piti startata puoliltaöin.

Aamulla heräsimme kuuden maissa. Yöllinen myrskykin oli rauhoittunut. Anu oli tilannut edellisiltana taksin varttia vaille kahdeksaksi. Oli siis noin 2 tuntia aikaa. Aamupalaksi söimme puuroa ja leipää, sekä joimme teetä ja kahvia. Sitten alkoi valmistautuminen itse juoksuun. Täytimme juomarakot juomalla ja pakkasimme geelit, patukat sekä suolat reppuihin. Vessan ovikin kävi tasaiseen tahtiin, kun jokainen kävi siellä vuorollaan. Kaikki alkoivat olla valmiina ja odottelimme hetken taksin saapumista. Jännitystä alkoi olla ilmassa. Vihdoin taksi saapui pihaan ja lähdimme kohti Kolin kansallispuistoa.
Ryhmä kohteessa
Saavuimme kisakeskukseen kahdeksan maissa. Ilma oli kylmä, mutta sadetta ei ollut tiedossa. Lämpötila oli nollan pinnassa. Kisakeskuksella veimme vaihtovaatteet auditorioon. Oli noin tunti aikaa starttiin. Aika kului jutellessa ja kukin vuorollaan kävi vielä vessassa ennen lähtöä. Oli noin puoli tuntia ensimmäiseen starttiin. Itselläni alkoi jo jännitys nousta pintaan. Mietin, mihin olin TAAS ryhtymässä. Anu, Mika, Outi, Juhani, Tiina ja Markus näyttivät ainakin päällisin puolin olevan levollisin mielin. Aloimme pikkuhiljaa siirtyä alas lähtöpaikalle. Juhanin lähtö (alle 5h ryhmä) oli 10 minuuttia meitä muita aikaisemmin, klo 9.00. Lähestyimme lähtöaluetta ja otimme sen läheisyydessä vielä muutamia kuvia ennen starttia (matka 43km). Vihdoin kello oli 9.00 ja Juhani pääsi matkaan. Me muut jäimme vielä odottamaan omaa lähtöämme. Tiinan startti 15km matkalle oli 10.30, joten hänellä oli vielä meitä enemmän odottelua. Juttelimme hetken niitä näitä ja Anu ehti käymään vielä pikaisesti puskan puolella. Sitten olikin meidän lähdön (5-6h ryhmä) vuoro klo 9.10. Laukaus kajahti ja lähdimme ryhmän perältä matkaan.

Vauhti oli alkuun suhteellisen rauhallista, koska polku oli suht kapea ja porukkaa riitti reitillä. Anu, Mika ja Markus menivät vähän edempänä, minä ja Outi tulimme kymmenkunta metriä taaempana. Muutaman kilometrin jälkeen saavuimme metsäautotien pätkälle. Siinä juoksimme kaikki 5 vielä samassa porukassa, Juhani paineli jossain edempänä. Itsellä tuli jo sen verran lämmin, että otin Buffin päästä pois. Hetken päästä huomasin, että Anu, Mika ja Markus juoksivat minua ja Outia hieman karkuun. Päätin yrittää seurata Outia, niin pitkään kuin vain pystyisin. Etenimme noin 10km kohdalle. Siellä oli meidän etujoukkomme odottamassa, joten otimme yhteiskuvan. Maisemat olivat todella mahtavia. Matka jatkui ihan hyvävauhtisena. Jäimme Outin kanssa jälleen hieman Anusta, Mikasta ja Markuksesta. Matka jatkui tasaisen tappavana. Polut olivat todella kapeita ja paikka paikoin kivisiä. Reitti oli ollut alusta alkaen vaativaa ja melkein kaikki ylämäet piti kävellä. Seuraavaksi lähestyimme joen ylitystä. Kun saavuimme joelle, näimme vastarannalla Anun, Mikan ja Markuksen. Heilutimme Outin kanssa heille. Itse ehdin käymään pikaisesti myös puskan puolella, kunnes Outi huusi; tuus nyt sieltä! Ylityksen jälkeen oli huoltopiste n. 17km kohdalla. Joimme siinä hieman vettä ja sen jälkeen matka jatkui jälleen. Matkanteko sujui suhteellisen hyvin aina puoleen väliin asti. Minun ja Outin puolenvälin aika oli n. 2.50, eli olimme vielä alle 6 tunnin vauhdissa. Outi oli matkan aikana kertonut, että Ryläyksen nousuun kannattaa säästää voimia. Itselläni alkoi jo hieman matka painaa jaloissa...
Täältä tullaan!!
Pikkuhiljaa lähestyimme Ryläyksen nousuosuutta. Polku oli todella haastavaa ja nousua tuli toisen perään. Jaloissa alkoi todenteolla tuntua. Noin 25km kohdalla pienessä alamäessä sitten kaaduin ja löin polveni kiveen. Pelästyin, että tähänkö tämä nyt jäi. Huusin Outille, että kaaduin ja jatka matkaa vaan; tulen perässä minkä pystyn. Vajaan kilometrin jälkeen Outi vielä huusi miten menee? Vastasin, että ihan jees... Siitä ei sitten kauaa mennyt, kun alkoikin heikottaa, eikä se tehnyt matkanteosta yhtään helpompaa. Meno pitkospuilla oli todella haastavaa. Mielessäni kävi, että mitä ihmettä teen täällä metsän keskellä. Söin pari energiapatukkaa ja join runsaasti urheilujuomaa. Minun oli pakko kävellä niin kauan, että heikotus menisi ohi. Mietin, että kesken en ainakaan tätä jätä!

Olin kävellyt vajaat 5km ja seuraava huolto alkoi lähestyä. Viimein saavuin 32km huoltoon ja tarkastin juomarepustani, paljonko juomaa oli vielä jäljellä. Huomasin, että sitä oli yli puolet (n. 2l), eli olin juonut vain noin litran matkan aikana; siis aivan liian vähän. En tankannut reppuani, vaan join pari mukia vettä ja matka jatkui. Sitten alkoi vajaan 7km pituinen metsäautotie. Oikein harmitti, kun en pystynyt juoksemaan niin kovaa kun olisin halunnut. Jalat olivat todella väsyneet. Juoksu alkoi pikkuhiljaa sujua kohtalaisesti, mutta ylämäet kävelin edelleen. Matka sujuikin ihan hyvin noin 39km kohdalle, mistä alkoivat TODELLISET ylämäet. Anu ja muut olivat minulle niistä puhuneet, mutta ne ylittivät kyllä kaikki odotukseni. Noin 2km ennen maalia, sataman kohdalla oli viimeinen väliaikapiste. Siitä mäki muuttui astetta haastavammaksi. Jaloissa painoi, mutta onneksi maali alkoi jo häämöttää. Ohitin viimeisissä mäissä vielä muita, jotka kävelivät myös. Sitten kaikkein jyrkimmässä kohdassa näin tutun hahmon; Tiina oli siellä vastaanottamassa minua maaliin! Ajattelin, että aivan mahtavaa!!! Kohta pääsee saunaan! Vielä viimeinen käännös vasempaan ja yhtäkkiä huomasin olevani maalissa! Jes! Selvisin! Tiina haki minulle urheilujuomaa ja oli hakenut vaihtovaatteeni auditoriosta. Ei siis tarvinnut kävellä niitä hakemaan. Tiina kertoi, että oli ottanut aikaisemmin vastaan myös Outin, Anun, Mikan, Markuksen ja Juhanin. He olivat jo saunassa/syömässä. Oma loppuaikani oli 6:36:35, Outin 6:14:30, Mikan 5:54:13, Anun 5:54:12, Markuksen 5:52:53 ja Juhanin 5:50:40. Tiinan aika 15km matkalla oli 1:31:27.
Virallinen kisakuva
Maalissa kuulin myös, miten Tiinan matka oli mennyt. Hän kertoi, että matka oli ollut haastava ja eteneminen maltillista. Jonkun verran maisemia oli myös ehtinyt ihastella. Maalia lähestyessään Tiina oli miettinyt, että joko se 15km meni? Tiina kertoi muiden olevan jo varmaan syömässä, joten itse lähdin saunaan. Saunan pukuhuoneessa törmäsin vielä Markukseen, joka oli lähdössä syömään. Itse kävin suht nopeasti saunassa, jotta ehtisin muiden seuraan ruokailemaan.

Ruokana oli salaattia ja kanakeittoa. Syömisen ohella ehdimme vaihtaa kuulumisia ja juttelimme, miten matka oli kullakin sujunut. Juhani kertoi, että aika parani edellisestä vuodesta ja matka oli muutenkin sujunut ilman ongelmia. Anun, Mikan ja Markuksen matka oli sujunut myös ilman isompia ongelmia. 32km huoltopisteen jälkeen metsäautotiellä he olivat juosseet vielä ainakin yhden kilometrin alle 5 min/km tahtia. Mäet olivat lopussa vieneet heiltäkin voimat aika vähiin. Markus oli viimeisellä mäkiosuudella ottanut pienen eron Anuun ja Mikaan, jotka tulivatkin sitten yhdessä maaliin. Outi kertoi, että siitä kun matkamme erkani 25km kohdalla, oli hänellä mennyt loppu ihan ok. Loppumatkassa olivat mäet ottaneet myös Outin jalkoihin aika lailla. Kello oli jo yli viisi, joten tuli kiire ruokakauppaan!

Ruokakaupasta haimme aineksia lämpimiä voileipiä varten sekä kermavaahtoa syntymäpäiväsankari Juhanin tuomaan omenapiirakkaan. Itse otin lisäksi 3 Karhua. Saimme tehtyä ostokset ja suuntasimme kohti mökkiä. Perille päästyämme katselimme tv:tä ja Mikan tabletilta Ilveksen jääkiekko-ottelua. Päivänsankari avasi ison kuohuviinipullon, josta nautimme muutaman lasillisen. Omenapiirakka oli todella hyvää. Söimme myös irtokarkkeja jonkin verran. Käytimme siis Jokerimme aika maltillisesti. Myöhemmin söimme vielä todella herkullisia lämpimiä voileipiä. Vähän ennen kymmentä Mika ja Juhani pyörähtivät katsomassa Koli Hotellilla esiintyvää bändiä nimeltään Suklaamunat. Bilebändin pojat olivat itsekin olleet juoksemassa 15km matkan. Me muut kävimme pikkuhiljaa nukkumaan. Itse avasin vielä viimeisen Karhun yläkerrassa ennen nukkumaan menoa. Sen avausääni aiheutti alakerran porukassa pientä hilpeyttä.

Aamulla heräsimme aikaisin ja onnittelimme Juhania. Sunnuntai oli hänen virallinen syntymäpäivänsä. Tarkoitus oli lähteä kotia kohti klo 6.00; Anun piti ehtiä vielä jumppaan. Aamulla emme juuri syöneet. Tarkoitus oli matkalla pysähtyä aamupalalle. Pakkasimme tavaramme ja pääsimme lähtemään suunnitellusti. Lähtiessämme oli ulkona muutama aste pakkasta. Ehdimme matkustaa useamman tunnin, ennen kuin pysähdyimme aamiaiselle Marjaman ABC:lle. Söimme puuroa, karjalanpiirakkaa sämpylää yms. Myös kahvi ja tee maistuivat. Matka sujui leppoisissa merkeissä ja juttelimme kaikenlaista. Klo 11 pysähdyimme vielä Patalahden Teboilille kahville. Siitä Mikan seurue jatkoi omaa matkaansa kotia kohti. Anu, Outi ja minä jatkoimme kohti Tamperetta, jonne saavuimme noin yhden maissa.

Matka oli minun ensimmäiseni Team Raholan porukassa. Se oli todella hieno elämys ja suosittelen Vaarojen maratonia lämpimästi muillekin. Aivan mahtava kokemus! Kiitos kaikille, aivan mahtavasta matkaseurasta ja mukavasta viikonlopusta! Lisää kuvia viikonlopulta TÄSTÄ ja TÄSTÄ.

Matkassa olivat: Anu Ossberg, Mika Vahtolammi, Juhani Yli-Marttila, Outi Ojala, Tiina Häkkinen, Marko Silvennoinen ja Markus Huhdanpää(Liikuttavat).

KIITOS!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.