torstai 24. syyskuuta 2020

Finlandia Marathon – SAUL SM-maraton 19.9.2020

Lähdimme lauantaina aamulla klo 7:40 Sipiläisen Pasin kanssa matkaan Epilän S-Marketilta, kun Pasi tuli hakemaan minut siitä. Matkamme suuntasi siis Jyväskylään ja Finlandia Marathonille, jossa itselläni oli edessä yksi kauden tärkeimmistä maratonkisoista, Suomen Aikuisurheiluliiton SM-kisat. Pasi osallistui myös Finlandia Marathonille M45-sarjassa. Linnainmaan Prisman parkkipaikalta kyytiin tulivat vielä Hirvosen Eetu ja Kallion Jenna, jotka osallistuivat varttimaratonille. Matka sujuikin mukavan leppoisasti hyvässä seurassa. Pysähdyimme matkalla vielä tankkaustauolle Jämsän Nesteelle. Tauon jälkeen matkamme jatkuikin sitten kohti Jyväskylän satamaa ja siellä sijaitsevaa Paviljongin kisakeskusta. Kisakeskukseen saavuttuamme haimme kilpailunumerot ja odottelimme starttejamme. Pian myös SAUL SM-sekajoukkueeseemme kuulunut Lampisen Pekka saapui paikalle ja myöhemmin nähtiin myös joukkueeseemme kuulunut Petäjämäen Laura. Pekka oli matkustanut Tampereelta Jyväskylään junalla.

      
Ihmeneloset Juhani, Eetu, Jenna ja Pasi valmiina kisaan. Kuva: Veikko Punkka.


Eetulla ja Jennalla oli ensin edessä varttimaratonin startti klo 11:30 ja sen jälkeen minulla ja Pekalla SAUL SM-maratonin startti klo 12:30 yhdessä 3 tunnin alitukseen tähtäävien maratoonarien kanssa. Pasi starttasi muiden maratoonarien kanssa 10 minuuttia myöhemmin eli klo 12:40. Kilpailukeskuksessa näimme myös Harri Kirvesniemen, jonka vaimo Anitta osallistui varttimaratonille. Omaa starttiamme odotellessa lämmittelimme Pekan kanssa kilpailukeskuksen ympäristössä ja tutustuimme reittiin.

       
Tässä vaiheessa Pekka ei vielä tiennyt olevansa tuleva SM-kultamitalisti. Kuva: Juhani Yli-Marttila.

 
Startista kärkeen!

Startin lähestyessä veimme Pekan kanssa varusteet varustesäilytykseen ja siinä sitten olikin jo pian aika siirtyä lähtöviivalle. Keli oli aurinkoinen ja vähitellen lämpenemässä. Tosin oli hieman tuulista. Startista ampaisin koko maratonin kärkeen, mutta pian oman sarjani toinen kilpailija Kari Heikura tuli ohi. Varsin pian kävi selväksi, että kyseessä oli todella kova kaveri. Tutkin hieman hänen kilpailutilastojaan etukäteen ja hän juoksi aiemmin kesällä Yyteri Maratonin puolikkaalla ajan 1.11.38. Entinen kilpahiihtäjä karkasikin varsin nopeasti kaikilta muilta horisonttiin ja oli aivan omalla tasollaan. Hän kysyi juoksun alussa aikatavoitettani ja taisin vastata, että johonkin 2:50:n paikkeille ja SM-tulosrajan alle. Hänellä oli edellinen maraton ollut hieman epäonninen, kun hän joutui keskeyttämään 28 kilometrin kohdalla. Tällä kertaa tuntui kuitenkin kaikki toimivan normaalisti.

Oma juoksuni kulki ihan mukavasti ja jonkin aikaa meitä oli Karin takana muutaman juoksijan muodostama ryhmä, mutta sitten jäin niistä parista muusta hieman. Oma juoksu tuntui vahvalta ja ei ollut mitään erityisiä ongelmia. 3 tunnin alitus ja maaliintulo olivat etukäteen tärkeimpiä tavoitteita, kun vähintään SM-mitali oli jo maaliintulon myötä varma. Maanantaina tuli Team Raholan Cooperissa 3340 metrin tulos ja senkin perusteella tiesin kunnon olevan hyvin kohdallaan. Maraton on kuitenkin pitkä ja vaativa matka niin kaikenlaista voi sattua.

     
Juhani alle kolmen tunnin vauhdissa. Kuva: Pertti Pernu, Hippoksen maratonkerho.

 
SM-maratonin tulosrajan kimppuun 

Jossain vaiheessa kaverini Sallisen Mikko ja yksi toinen miesjuoksija lähestyivät takaani ja sillä porukalla mentiinkin sitten jonkun aikaa mukavan kovalla vauhdilla. Eka 5.28 kilometriä meni aikaan 20:12.9 ja eka kymppi 38:51.4. Varsin ravakkaa vauhtia maratonille ja tuolloin mietin, että tästähän tulee tänään todellinen jackpot ja kova parannus omaan maratonenkkaan. Hieman mietin myös, että kaiken osuessa nappiin jopa yleiselle SM-maratonille maratonilta vaadittava tulosraja 2:51 voisi olla saavutettavissa. Ajateltiin Mikon kanssa siinä kohtaa lähteä vetämään vuorovetoa maalia kohti. Jonkin aikaa herrojen kanssa juostuani oli kuitenkin todettava, että heidän vauhtinsa on minulle hieman liikaa. Eka puolimaratonkin meni vielä varsin mukavalla tahdilla, 1:23:49.9. Tuo aikahan oli lähes oma puolimaratonennätykseni. Pari kertaa olen juossut puolikkaan vastaavaan aikaan. Tässä kohtaa ajattelin, että loppuaika voisi olla jossain aika lähellä 2:50. Puolimaratonin tullessa täyteen vilkutin tyytyväisenä katsojille ja kuuluttajakin huomasi tämän. Oli kiva lisä, kun tapahtumassa oli oma kuuluttaja selostamassa kilpailutapahtumia maalialueella.

Reittihän oli siis maratonilla 4 kertaa 10.55 km, varttimaratonin reitti. Reitti kiersi Jyväsjärven ympärillä Lutakon kaupunginosassa. Lähtöalue oli Jyväskylän satamassa. Reitti oli suhteellisen tasainen, mutta oli sinäkin pari mäkeä ja sillalle nousua. Reitillä myös tuulee järveltä aina jonkun verran ja se tuo osaltaan hieman haastetta juoksuun. Reitti on joka tapauksessa melko tasainen, kaunis ja nopea. Ensimmäiset kaksi kierrosta meni tosi hyvin, mutta sitten alkoi hieman tuntua jaloissa kova alkuvauhti. Päätin kuitenkin, että periksi ei anneta ja vedetään nyt ainakin niin kovaa, että 3 tuntia alittuu selkeästi. Alussa vauhti oli ollut niin kovaa, että tiesin puolivälin jälkeen 3 tunnin rajapyykin alittuvan melkoisella varmuudella.

   
Juhani lähdössä toiselle kierrokselle. Kuuluttaja: ”Kyllä on kova luu! ”. Video: Marko Falck.

Ennätys karkaa

Joitain juoksijoita tuli puolivälin jälkeen vielä ohi, mutta ei kyllä sitten enää loppuvaiheessa juuri ketään. Keskityin vain juoksemaan omaa juoksuani, kun sijoituksilla ei ollut tuossa vaiheessa juuri merkitystä. Enemmän kiinnosti loppuaika ja laskin päässäni erilaisia loppuaikaskenaarioita. Mitään suuria vaikeuksia ei ollut matkan aikana, mutta kova alkuvauhti oli jonkin verran vienyt voimia. Jossain vaiheessa huomasin, että ainakaan enkkaa ei tule millään. Järkevää oli vaan koittaa tulla sen, minkä jaloista pääsi ja kuitenkin varmuudella maaliin. 31.65 kilometriin tulin ajassa 2:08:37.7 ja harvemmin on tullut juostua tuota 30 kilometriäkään noin lähelle 2 tuntia. Kokomatkan ajalta tuohon asti keskivauhti oli tuossa vaiheessa 04:03 ja se tarkoittaa 14.76 km/h keskinopeutta. Tuossa vaiheessa oli siis enää varttimaratonin verran maaliin ja loppumatkaan kului sitten vielä noin 48 minuuttia aikaa.

Viimeiselle kierrokselle oli hyvä fiilis lähteä, kun tiesi maalin olevan edessä sen jälkeen ja tutuksi tullut reitti pitäisi juosta enää yhden kerran. Kilometrit etenivät yksi toisensa jälkeen ja oli aina kiva katsoa kilometrimerkintöjä, kun matkaa maaliin alkoi olla enää alle 10 kilometriä. Reitille toi kivasti lisäfiilistä myös soittoryhmä kahdessa kohtaa reittiä, alkumatkasta ja myöhemmin sillan päällä. Huoltopisteitä oli myös varsin tiiviiseen tahtiin. Aina muutaman kilometrin välein. Tarjolla oli koronarajoitusten myötä tällä kertaa vain urheilujuomaa ja vettä. Omia geelejäni söin lisäksi kolme matkan aikana.

Kolmen tunnin raja alittuu

Maaliin tulin lopulta ajassa 2:56:40.3. Maratonin keskivauhti oli siis 04:11 ja keskinopeus 14.33 km/h. Kaverini Mikko tuli maaliin ajassa 2:50.57.1 ja upeasti alitti kuin alittikin Vantaan SM-maratonin tulosrajan. Paljon onnea Mikko! Koko maratonin nopein oli siis SAUL SM-maratonilla M30-sarjassa juossut Kari Heikura ajalla 2:29:43.3.

   
SAULin juniorisarjan M30 ykkönen Kari Heikura ja kakkonen Juhani. Kuva: Pertti Pernu, Hippoksen maratonkerho.

 
Siinä sitten saatiin muovipussiin pakattuna maalihuoltotarvikkeet ja sen tarjonta olikin varsin monipuolinen. Tapahtuman osallistujamitali oli tällä kertaa kierrätysmitali vanhoista ylijääneistä mitaleista. Itse sain vuoden 2011 mitalin, johon oli toiselle puolelle kaiverrettu 2020. Hetken aikaa maaliintulon jälkeen oli jalat aika lyijyä ja vatsassa kiersi. Ei ollut mikään ihan extra priima olo. Seuraavaksi edessä olikin sitten M30-sarjan osalta SAUL SM-palkintojenjako. Tuloksena itselläni siis viime vuoden tapaan SM-hopea. Myöhemmin pääsin myös pokkaamaan meidän SAUL SM M30-sekajoukkuueen osalta SM-kullat. Tuossa kilpailussahan siis sarja määrittyy joukkueen nuorimman kilpailijan eli tässä tapauksessa minun sarjan mukaan. Laura ja Pekka olivat jo ehtineet lähteä kotimatkalle. He saavat mitalinsa myöhemmin. Lauralla (N40) meni aikaa maratoniin 3:45:23.4 ja Pekalla (M55) 3:53:56.9. Molemmat vetivät maratonin hienosti maaliin alle 4 tunnin. Eetulla oli mennyt varttimaratoniin aikaa 53:19.6 ja Jennalla 1:06:33.7.

Oman maaliintulon jälkeen juttelin tuttujen juoksijoiden kanssa maalialueella ja myöhemmin odoteltiin Eetun ja Jennan kanssa Pasia maaliin maratonilta. Pasi tuli lopulta maaliin ajassa 5:35:23.8. Pasilla oli ollut välillä hieman raskasta, mutta sitkeästi hän kuitenkin taisteli maaliin. Pian Pasin maaliintulon jälkeen lähdimme kotimatkalle ja pysähdyimme vielä Vaajakosken ABC:lle syömään.

Kiitos Pasille, Jennalle, Eetulle, Pekalle ja Lauralle juoksu- ja matkaseurasta. Oli kyllä mukava reissu kaiken kaikkiaan. Mennään pian taas uusiksi! Pasin kanssa sovimmekin jo, että marraskuussa jatketaan Pasille sopivasti Sandholmin Pasin 55 v. synttärimaratonilla Sastamalassa. Kankaanpään Maraton 17.10. on tässä kuitenkin itsellä seuraava tärkeä tavoite ja koitetaan siellä juosta jälleen kovaa. Siellä ainakin on luvassa yksi Suomen nopeimmista ja tasaisimmista maratonreiteistä.

Teksti: Juhani Yli-Marttila

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.