lauantai 21. tammikuuta 2012

Kuukauden Raholalainen: Jouni H.

Vuoden 2012 ensimmäisenä kuukauden raholalaisena esitellään JouniH., joka tunnetaan tiimissä paremmin lempinimellä Haukkari.

Mies kuin terästä

Jounin kiinnostus liikuntaan on alkanut jo nuorella iällä ja elämän varrella onkin tullut harrastettua monenlaisia lajeja. Jouni listasi niistä jokusen ja lista on kieltämättä komeaa luettavaa: harrastuksiin kuului ja kuluu mm. yleisurheilu, koripallo, sukellus ja ehkä rakkain harrastus uppopallo, jossa Jouni on toiminut myös valmentajana. Jounin luotsaama uppopallojoukkue on voittanut 1. divisioonassa SM-kultaa ja SM-sarjassa hopeaa. Onnittelut näistä huippusaavutuksista!

Uppopalloharrastus päättyi kuitenkin ikävästi, kun niskan välilevyn pullistuma aiheutti useamman kuukauden toipumisjakson ja teki mahdottomaksi tämän lajin harrastamisen. Ennen onnettomuutta Jouni kävi myös vaimonsa Annelin kanssa ahkeraan jumpilla, joissa ei siihen aikaan juuri miehiä tavattu. Jumppatunnit olivat perussettiä eli askellusta ja lihaskuntojumppaa. Rohkeaa meininkiä mieheltä, etten sanois.

Loukkaantumisesta huolimatta Jouni on jatkanut reipasta urheilullista elämää monien muiden mielekkäiden lajien parissa. Niistä ehkä oudoin on ”negatiivisen kehityksen hidastaminen”!! Lajin ”nimike” toimii myös Jounin mottona. Liekö tässä teräksisen luonteen ja kropan salaisuus?

Perhe ja arki

Jounin arkiseen sporttiseen menoon kuuluu myös perheen pyörittäminen rakkaan vaimon Annelin kanssa. Heillä on kolme energistä poikaa, joista kaksi asuu vielä kotona ja vaativat oman osansa harrastuksineen.
– Pirkkahallissa juostaan kumimattoa ympäri pää pyörällä, Jouni toteaa. Tämä aiheuttaakin sen, että omaa kuntoa joutuu silloin tällöin hoitamaan jopa työajalla.

Jouni työskentelee Ilmavoimissa, ja työn kautta on muodostunut yksi lempilajeista eli kuntosalitreenaus, joka on myös osa työtä. Työnantajan kautta Jouni osallistui sotilaspenkkipunnerruskilpailuun vuonna 2011, josta tuli upea voitto oman ikäluokan sarjassa. Onnittelut voitosta! Tangossa pitää olla oma paino rautaa ja sitä nostellaan ylös alas niin paljon kuin jaksaa. Ja Jounihan JAXAA!!

Vaimo johdatti Team Raholaan

Team Raholan riveihin Jouni päätyi vaimonsa Annelin johdattamana. Vaimo löysi Raholan Liikuntakeskuksen jumpat ensin ja sitä kautta Jouni tuli vaimon yllyttämänä perässä, ei tosin jumpille vaan juoksuryhmään talvella 2011.

Juoksu on ollut Jounilla läpi elämän mukana harjoittelussa, mutta jostain ihmeen syystä viimeisen kuluneen vuoden aikana se on lisääntynyt rutkasti. Jouni toteaakin, että porukassa on mukavampi hölkätä ja saa itsestä paremmin irti lähteä lenkille. Valitettavaa ainoastaan on se, ettei vaimo ehdi hankalien työaikojen vuoksi tiimin yhteislenkeille mukaan. Onneksi Anneli-vaimo ei moisesta lannistu vaan ahkeroi omalla ajallaan hiihdon ja jumppien parissa toisaalla.

Tiimin myötä Jounin kiinnostus juoksutapahtumiin on herännyt, ja siihen kipinän taisi antaa viime vuonna juostu Pirkan hölkkä. Se oli Jounin ensimmäinen juoksutapahtuma, ja siitä hänelle jäi oikein hyvä fiilis.
– Matka oli sopivan pituinen ja mukavan haastava. Puolimaratonit eivät oikeastaan kiinnosta sen enempää kuin talviset juoksutapahtumat. Talvella vaan hölkkäillään hyvässä seurassa, Jouni toteaa.
Tavoitteena Jounilla on ensi kesänä kokomaraton, mutta hän ei ole vielä päättänyt missä sen toteuttaa. Valinnanvaraa on.
Jouni ja hieno juomavyö

Nälkäisenä ärtyisä

Elämää ilman liikuntaa Jouni ei osaa ajatella.
– Elämä ilman liikuntaa olisi elämää sohvaperunana, joten elämää ei olisi, hän filosofoi.
Jouni kertoo olevansa luonteeltaan porukan mukana kulkija. Hän arvioi olevansa kiltti, mutta nälkäisenä ärtyisä kuten moni muukin.
– Eikä tässä vielä kaikki vaan bonuksena vielä olen sisäsiisti. Yllytyshullu luonne on varmasti ollut elämän varrella sekä hyve että pahe, Lähden myös innolla mukaan talkoisiin ym. yhteisprojekteihin, hän analysoi.

Jouni on myös innostunut pienoismallien rakentelusta, ja tämä jos mikä kertoo pikkutarkasta ja kärsivällisestä luonteesta paljon. Näppärissä sormissa valmistuu niin lentokoneita kuin veneitäkin. Vastapainona näpertelylle on hienoa ladata akkuja kalastuksen parissa ja nautiskella luonnon rauhasta sekä antimista.

Urheilijallakin on paheensa

Kesäkausi on Jounilla paheiden kulta-aikaa. Kesäkaljoittelu ja laiskottelu mökillä rapauttaa kuntoa ja syksyllä onkin sitten työ ja tuska ottaa itseä niskasta kiinni ja aloittaa treenaus.
– Sekin tosin alkaa sujua parin ensimmäisen tuskaisen viikon jälkeen. Loma on lomaa ja siitä pitää nauttia silloin kun siihen on mahdollisuus, hän muistuttaa.
Kohti ekaa maratonia

Teksti: Mari J.
Kuvat: Anu O.

4 kommenttia:

  1. Hienoa Haukkari! Toiminnan mies ja virtaa löytyy! Nyt kohti ekaa maratonia...

    VastaaPoista
  2. Kova luu!!! Eka maraton hoituu mutkitta, kunhan pakkaat juomavyöhön taas veskipaperia. ;)

    VastaaPoista
  3. Jep, Voimamies (!) huomattiin myös pikkujouluissa eräässä paikallisessa anniskeluravintolassa :) Kaikkien urheilusuoritusten jälkeen maratoni rullaa varmasti omalla painollaan, isosti tsemppiä - missä ikinä sen juoksetkin.

    VastaaPoista
  4. Hyvä Haukkari! Maratooni ei ole ongelma varmasti tälle voimanpesälle! Vielä jäi arvoituseksi, että mistä se lempinimi oikeen tulee??

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.