Vihdoinkin,
pitkän koronakurimuksen jälkeen alkoi näkyä valoa putken päässä ja hallitus
myönsi luvan järjestää pieniä max. 50 henkilön tapahtumia. Tämän seurauksena
tapahtumia alkoi putkahtamaan tarjolle kuin sieniä sateella. Jukan kanssa
tartuimme heti ensimmäiseen, eli laitoimme ilmot sisään Kauhajoen Kesänavaus
Maratonille. Jukka päätti aloittaa kauden puolimaratonilla ja minä ahnehdin
heti koko maratonin matkan itselleni. Kun ilmot olivat sisässä ja maksut
suoritettu, oli kiva tuntea pitkästä aikaa se tunne, että on menossa jotakin
kivaa kohti.
Sääkartat
alkoivat kummasti kiinnostamaan tapahtumapäivän lähestyessä. Upea aurinkoinen
viikko oli tiedotusten mukaan päättymässä juuri lauantaina vesisateisiin. Tämä
asetelma loi kieltämättä lisää jännitystä tulevaan koitokseen ja haastetta
juoksuvaatteiden valintaan. Vettä oli siis luvattu tulevan klo 13 aikaan 1,5 mm
ja tuulta 11 m/s. Tuolloin oma matka olisi arviolta noin puolessa välissä. No,
kassiin pakkasimme vähän joka säälle varusteita. Koronasta johtuvien rajoitusten ja Timo
Marjomäen ohjeiden mukaan pakkasimme matkaan myös oman huoltopöydän, eväät ja
juomat.
Matkaan
lähdimme aamusta ajoissa klo 8. Samaan aikaan iso joukko Team Raholan väkeä
starttasi Anun (Maratonin) toimitsijamaratonille. Aurinko helli vielä tässä
vaiheessa tiimiläisiä ja meitä matkalaisia. Matkamme edetessä vilkuilimme
taustapeiliin, josta näky synkkä tummanharmaa saderintama. Rintama lähestyi
yllättävän reipasta tahtia kohti Kauhajokea. Emme antaneet moisen sääilmiön
pilata fiilistä millään lailla. Tosin minun orastava vatsakipu alkoi
huolestuttamaan. Perille päästyämme kävelimme ja samalla kasasimme huoltopöydän
kuntoon. Kipu ei vaan hellitä. Päätin turvautua yhteen Panadoliin ja katsoa
kuinka käy. Mielessä otti valtaa synkkä ajatus, että pystynkö edes starttamaan
matkaan. Jukka kannusti kokeilemaan miltä juoksu tuntuu vatsassa. Keskeyttää
sitten, jos kipu yltyy pahemmaksi. Nyt ei ollut kiva fiilis, mutta päätin
lähteä riskillä matkaan.
Timo
Marjomäki antoi vielä viimekäden ohjeet ja lähetti juoksijat matkaan. Jukka ja
minä aloitimme rauhallisesti tunnustellen mitä vatsani moisesta tuumaa. Alku ei
tuntunut yhtään hyvältä. Jatkoin sitkeästi eteenpäin ja jostain ihmeen syystä
kipu alkoi helpottamaan jo kilometrin kohdalla, kipu siis hävisi lopulta
kokonaan, katosi täysin. Fiilis nousi taas huippuunsa ja tennarit alkoivat
kuljettamaan meitä kevyemmin, eli olivat siis syönnillään. Neljä kierrosta
juoksimme Jukan kanssa yhdessä. Vettä satoi pilviin nähden ihmeen
maltillisesti. Toki vaatteet kastuivat, mutta se ei menoa haitannut. Sadevesi
oli muuten yllättävän lämmintä, eikä tuulikaan ollut vastainen kun parissa
kohtaa. Eli oikeastaan keli oli mitä parhain ja happirikkain. Jukka päätti
kiristää viimeiselle kahdelle kierrokselleen tahtia ja katsoa mihin aikaan
maaliviivan ylittäisi. Sinne se selkä katosi horisonttiin ja minä jäin
rauhoittelemaan omaa vauhtiani, sillä matkaa oli edessä vielä riittämiin.
![]() |
Mari paineli
maratonin alle kutosen keskarilla.
|
Parin
kierroksen jälkeen näin Jukan huoltopisteellä juuri maaliin tulleena. Jukan
puolikkaan ennätys oli parantuntu reilu 7 min. Huippufiilis valtasi mieleni ja
siitä oli kiva jatkaa omaa urakkaa. Juoksu kulki hienosti, vatsa oli oireeton
ja jalat olivat ihmeen kevyet (Coca Cola magic ;D). Annoin mennä, koska hyvältä
tuntui. Kierrokset vähenivät ja muutama selkäkin siinä tuli matkan varrella
napattua. Viimeiset kaksi kierrosta tuntuivat pitkiltä ja jalat raskaammilta.
Päätin silti pitää vauhtini ja selviytyä maaliin asti. Oksasen Antti vastasi
ajanotosta ja huuteli teltasta, että yksi kierros enää. Korvissa soiva musiikki
antoi voimaa vielä viimeiseen puristukseen. Oli huikea tunne ylittää maaliviiva
täysin nappiin menneen maratonin jälkeen. Paremmin ei olisi voinut uusi
tapahtumakausi startata käyntiin.
![]() |
Kesän
ensimmäiset maratonmitalit – näitä on odotettu.
|
Kaiken tämän
lisäksi oli hienoa käynnistää tapahtuman myötä iki-ihana kotimaan matkailu
Kauhajoelta. Tässä oli todellista reissun tuntua pitkän kotoilun jälkeen :D
Kotimatkalla oli kiva kuluttaa aikaa lukemalla Facebookista tiimiläisten
suorituksia ja onnistumisia Nokialla ja Porin Yyterissä. Onnea jokaiselle, myös
heille, jotka joutuivat töiden takia jättämään nämä karkelot väliin.
Lopuksi vielä
iso kiitos Kauhajoen huoltohenkilökunnalle, ajanottajille, kannustajille ja
sääukolle (tänään ei satanutkaan niin paljoa kuin…).
Oikein
antoisaa uutta ja turvallista juoksukautta kaikille toivottaa Mari ja Jukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.