Yyteri Maraton 6.6.2020

Pitkän koronan aiheuttaman tauon jälkeen päätin toukokuussa ilmoittautua Yyteri Maratonille. Yyteri valikoitui ensimmäiseksi maratoniksi tauon jälkeen myös siksi, että en ollut Yyterissä juossut koskaan aiemmin maratonia. Sain myös Peltomaan Nikon innostumaan ilmoittautumaan maratonille ja olikin mukavaa, kun sai kaverin mukaan reissuun. Maratonia odotin innolla, koska edellinen maraton oli Tampereen Maratonklubin Hallimaraton tammikuulta. Yli seitsemään vuoteen ei ole ollut näin pitkää taukoa maratoneista/ultrista. Tauko venyi pitkäksi osittain myös oikean jalkani pohjeluun murtumisen vuoksi. Talven ja kevään aikana onneksi sain jalan jälleen kuntoon ja kestämään hyvin juoksemista. Eilen (La 6.6.) tiimiläisiä oli mukana myös Nokialla järjestetyllä Anun Maratonin toimitsijamaratonilla ja 100mc.fi:n Eduskunnan reitin maratonilla Kauhajoelle. On upeaa, kun pitkän tauon jälkeen tilanne juoksujen suhteen alkaa vähitellen normaalisoitua ja tapahtumia kyetään koronan sanelemin ehdoin järjestämään.

   

Juhani maalissa ajalla 3:10:02. Kuva: Jarno Maimonen.

Lähdimme lauantaina aamulla klo 8 Nikon kanssa matkaan mun autolla Kolmenkulman ABC:ltä kohti Poria ja Yyteriä. Matkalla teimme yhden pitstopin Kiikoisten ABC:llä. Keli oli aika pilvinen ja jossain kohtaa matkan aikana alkoi sataa myös vettä. Perillä kilpailukeskuksessa, Yyterin leirintäalueella olimme noin klo 9:30 aikoihin. Ensin kävimme hakemassa kioskirakennuksen terassilta kilpailunumerot ja siirryimme sen jälkeen autolle vaihtamaan varusteita ja odottamaan klo 11:00 starttaavaa maratonia. Mulla oli numero 17 ja Nikolla numero 18. Kioskirakennuksen sisällä näin myös Peltoniemen Unton ja Outin, joista Outi oli tulossa juoksemaan maratonia ja Unto oli tullut pyöräilemään ja kannustamaan vaimoaan.

     

Team Raholan miesduo ja asianmukaisesti perättäiset juoksunumerot. Kuva: Juhani Yli-Marttila.

Juhani (M 8.) ja Outi (N50 1.) - molempia hymyilytti kovasti, kun pitkästä aikaa oli numerolappujuoksu. Kuva: Unto Peltoniemi.

Siirryimme autolta lähtöalueelle, kun kello alkoi lähestyä klo 11 tapahtuvaa starttia. Puolimaraton starttasi maratonin jälkeen klo 11:45 ja kymppi klo 12:00. Maratonille otettiin mukaan maksimissaan 100 juoksijaa kuten myös puolimaratonille ja kympille 50 juoksijaa. Maratonille starttasi loppujen lopuksi 62 juoksijaa, joista yhtä vaille kaikki selvisivät maaliin. Meidän onneksi sade taukosi lähes kokonaan maratonin ajaksi ja keli oli varsin happirikas. Starttasin maratonille samasta kohtaa Outin ja Nikon kanssa ja lähtöpamauksen kajahdettua lähdin hakemaan asemia lähempää kärkeä. Maraton lähtikin varsin vauhdikkaasti käyntiin ja vauhti kärjessä oli hurjaa. Alkuun olin jopa alle 3 tunnin maratonvauhdissa ja vauhdin ylläpito onnistui aika hyvin. Maratonilla kiersimme kaksi puolimaratonin mittaista reittiä Meri-Porin alueella. Kävimme mm. Enäjärvellä, Kyläsaaressa ja Pihlavassa. Reitti oli varsin tasainen ja välillä juostiin todella pitkään suoraa tietää kevyenliikenteen väylää pitkin. Pisin suora taisi olla noin 5 kilometriä pitkä. Yyteri Maratonin reitti on varmasti yksi kaikkein tasaisimpia reittejä, joilla olen juossut ja samalla varsin nopea. Mereltä tuleva kova tuuli toki voi välillä vaikuttaa haitallisesti juoksuun tuolla reitillä ja pitkät tasaiset osuudet tuovat paljon iskutusta jaloille. Reitillä ei juurikaan pääse alamäissä palautumaan, kun ei ollut kuin muutama pieni mäki koko reitillä. Nousua maratonin matkalla kertyi 105 metriä ja laskua 108 metriä.

       

Yyteri Maratonin reitillä ei paljon mutkitella. Kuva: Yyterin Maraton.

Maratonin ensimmäinen kierros meni läpi noin 1:30 aikaan ja olisi mennyt alle 1:30, jos en olisi aivan ensimmäisen kierroksen lopussa harhautunut erään rivitaloalueen pihaan maratonreitiltä. Onneksi näin sitten pari muuta takaani tullutta juoksijaa ja löysin helposti takaisin oikealle reitille. Reitti oli kyllä hieman heikosti merkitty ja monessa kohtaa täytyi olettaa olevansa oikealla reitillä. Kuulin maratonin jälkeen, että joku oli vetänyt jopa 7 kilometriä harhaan. Järjestä lupasikin maratonin jälkeen ensi vuonna panostaa erityisesti reitin merkkaukseen. Merkkaus on todella tärkeä asia ja pienellä vaivalla siihen löytyy kyllä helppoja ja toimivia ratkaisuja. Nauhoja, spraymaalia ja toimitsijoita vain lisää reitille. Toisella kierroksella alkoi jo hieman jaloissa tuntua pitkät suorat ja kova iskutus. Välillä pitkät tasaiset osuudet tuntuivat kilometrien lisääntyessä hieman puuduttavilta varsinkin, kun aika paljon sai juosta yksin omaa vauhtia. Huoltopisteitä oli reitillä hyvin, noin 3-5 kilometrin välein. Tällä kertaa tarjolla oli pelkkää urheilujuomaa, koska suolakurkut, rusinat ja banaanit oli jouduttu karsimaan pois varsin tiukkojen koronavaatimusten takia. Itselläni oli kuitenkin omia geelejä mukana ja niistä sain lisää täydennystä energiavarastoihin.

Toisen kierroksen edetessä tuntui realistiselta päästä noin 3:10 loppuaikaan, ehkä hieman alle. Hyvän kirittäjän kanssa, ilman yhtä pummijuoksua ja hieman paremmin reitin tuntemalla olisi jonkin verran saanut aikaa parannettua. Vauhdinjakoa voi myös aina miettiä tarkemmin. Reitillä on kyllä hyviä elementtejä tehdä jopa maratonennätys. Oli ehkä vähän turhaan pitkät housut ja veden pitävä takki päällä, kun kuitenkin suorituksen aikana ei tullut sitten juurikaan vettä ja oli kuitenkin noin 15 astetta lämmintä. Alkumatkasta jonkin aikaa edettiin samaa vauhtia Team Rajun Janne Männikön kanssa, joka sitten vetikin maratonin läpi upeaan 2:57:45 aikaan. Maratonin loppuvaiheessa M60-sarjan voittaja Tapio Talvitie tuli minusta ohi ja totesinkin hänelle vauhdin olleen hyvää ja siinä sitten toivotettiin tsemppiä toisillemme loppumatkaan. Tapio tuli maaliin ajassa 3:09:53. Sain Tapion vielä melkein uudelleen kiinni aivan lopussa, mutta vähän loppui matka kesken. Itselläni oli varsin tiukka loppukiri ja viimeisellä kilometrillä laitoin kaasun vielä aivan kunnolla pohjaan. Tavoitteenani oli vetää alle 3:10 vaikka väkisin.

Loppu meni aivan sekuntipeliksi ja virallinen aika oli lopulta 3:10:02 ja se riitti miesten yleisen sarjan 8. sijaan. Harmittavasti 3:10 alitus jäi vain 3 sekunnin päähän. Koko maratonin nopein mies oli miesten yleisessä sarjassa juossut Krik Finlandin Matti Taini hurjalla 2:33:22 ajalla ja tämä tarkoittaa 3:38 min/km keskivauhtia. Samassa sarjassa juossut Angelnieman Ankkurin Tuomas Kari jäi hänelle vain 19 sekuntia loppuajan ollessa 2:33:41. Tuomaksen keskivauhti oli niin ikään 3:38 min/km. Koko maratonin nopein nainen oli N40-sarjassa juossut KU-58:n Laura Manninen ajalla 2:42:57.

Maaliin tultuani kävin hakemassa mitalin, tankkaamassa mehua ja hain varusteet autolta. Seuraavaksi suuntasinkin sitten suihkuun leirintäalueen suihku/saunarakennukseen. Saunoja ei tällä kertaa koronan vuoksi ollut lupa lämmittää. Kuulinkin maalialueella toimitsijoilta, että tapahtuman järjestämiseksi täytyi täyttää varsin tiukat kriteerit ja oli eri tahoilta haettava lupia maratonin järjestämiseen. Maraton varmistuikin vasta juuri ennen maratonviikkoa. Isomman maratontapahtuman järjestämiseksi täytyy tällä hetkellä täyttää tavallista tiukemmat turvallisuuteen liittyvät kriteerit. Suihkussa käynnin jälkeen siirryin sitten kioskirakennukseen odottelemaan Nikon maaliintuloa ja lopulta Niko sitten ilmestyikin paikalle. Nikolla oli maraton sujunut hyvin ja hän tuli maaliin ajassa 4:22:22. Tämän jälkeen otettiin vielä Soukon Juhalta Team Raholan ajanottojärjestelmään ja kameroihin liittyvä lähetin mukaan ja lähdettiin kotimatkalle. Kotimatkalla tuli jonkin aikaa ihan kaatamalla vettä, mutta lähempänä Nokiaa keli alkoi jälleen poutaantua. Matkalla pidimme jälleen pikaisen pitstopin Kiikoisten ABC:llä.

Alla video maratonin lähdöstä (Unto Peltoniemi) :

 

Meidän kisan kanssa samaan aikaan oli Mustavuoressa Tampereella menossa 24 h Challenge mäkijuoksukisa. Sitäkin tuli varsin tiiviisti lauantaina seurattua YouTubesta kännykällä. Itse olin tapahtumaa perjantaina paikan päälläkin seuraamassa. Tapahtumassa juostiin 24 tuntia Mustavuoren laskettelurinnettä ylös perjantai-illasta, klo 18:ta lauantai-iltaan, klo 18:een. Tapahtumassa kilpaili varsinaisesti Ville Maksimainen, Antti Lepistö, Hannes Hyvönen ja Juha Jumisko. Juha Jumiskolla kertyi matkaa lopulta 112 kilometriä ja 231 nousun myötä 16054 nousumetriä. Juhan nousumetrit tulivat täyteen noin 23 tunnin kohdalla ja se riitti uuteen maailmanennätykseen. Onnea kaikille tapahtumassa mukana olleille upeista suorituksista! Osittain tämän innoittamana olen päättänyt ensi sunnuntaina yrittää juosta Pispalan portaissa täyden maratonin Eetu Hirvosen, Perttu Mukkalan, Janne Korpelan ja Teemu Sarkkisen kanssa. Seuraava virallinen maraton on edessä juhannusaattona Sorvassa.