 |
| Johanna, Teija, Pekka, Teka ja Pete. Kaikki valmiina hyväntuuliseen tapahtumaan. |
Minun mielenkiintoni tämän juoksun suhteen herätti ajatus minkä asian puolesta liikutaan ja näin ollen halusin tutustua juoksun sivuille. Eteeni osuivat heti otsikot 'Tehdään yhdessä hyvä työ' ja 'FightBack Runilla liikutaan yhdessä'. Selvä juttu, tällaiseen tapahtumaan halusin mukaan, ja vielä kun koko osallistumismaksu menee lyhentämättömänä FightBackin hyväksi jonka alulle panija on Pekka Hyysalo, halusin ehdottomasti osallistua. Olla pikku pikku riikkisenä osana hyvää asiaa, ja tehdä sen vielä juoksuharrastuksen kautta, eli kaikki voittaa. Kymmenen euron osallistumismaksulla pääsee mukaan tukemaan Pekan luotsaamaa FightBack-projektia, jonka tavoitteena on kuntouttaa päävamman saaneita FightBack -taistelijoita.
Avataanpa hieman kyseisen kaverin taustaa, lainaten Wikipediaa: 28. huhtikuuta 2010 Hyysalo joutui vakavaan onnettomuuteen Ylläksellä yrittäessään hyppyä vaikeissa olosuhteissa. Hän tuli sivuttain alas lyöden päänsä maahan. Kaatumisen seurauksena kypärä halkesi ja Hyysalo sai vakavan aivovamman. Hän oli koomassa 17 päivää ja ennuste onnettomuuden jälkeen oli huono. Myöhemmin todettiin Hyysalon hyvän fyysisen kunnon olleen ratkaiseva tekijä kriittisessä toipumisvaiheessa. Vain kuusi kuukautta onnettomuuden jälkeen Hyysalo pystyi kävelemään itsenäisesti ja 11 kuukauden jälkeen hän palasi suksille, vaikka lääkärit olivat ennustaneet kävelyn olevan mahdollista vasta parin vuoden kuntoutuksen jälkeen.
Ennen kuin ilmoittauduin kysyin 'Munmiäheltäni' olisiko hän kiinnostunut lähtemään mukaan. Kiinnostui heti. Soitto kaksoissiskolleni Tekalle, lähdetkö, lähti. Suun aukaiseminen (ei minulle todellakaan mikään ongelma) hierojalla, hieroja-Johanna valmis lähteen mukaan. Niin meitä oli sitten neljän kopla joiden kanssa lähdettiin 7.9. kohti Turkua. Tälle päivälle luvattiin sadetta aikas ruhtinaallisesti Turun puolessa, ja matkallahan sitä alkoi tulemaan jo niin ettei auton ikkunasta hirveän kauas tahtonut edes nähdä. Mutta ei mitään, hyvällä fiiliksellä kohti päämäärää.
 |
| Mikäs tässä, ajellessa, sadepisroiden saattelemana. |
Auto parkkiin lähelle tapahtumapaikkaa. Vettä tuli niin maan per...usteellisesti! Hetki istuttiin autossa ja odotettiin että hieman rauhoittuisi, ja uskomatonta kyllä niin kävi, vedettiin sadeviitat päälle ja lähdettiin kohti tapahtuma-aluetta. Sade oli rokottanut alkua sen verran, että paikalla ei ollut vielä juuri ketään. Alue aukesi klo 10.30 ja alku-joogan oli tarkoitus olla kello 11. Noudettiin numerot ja FightBack-paidat. Kello oli siinä kohtaa 11 ja joogan oli tarkoitus alkaa. Lavan edessä oli 3 ihmistä osallistumassa. Päätettiin lähteä käymään kahvilla ja palailla sitten pikku hiljaa takaisin.
Siinä kahvilla istuessamme, kolmella meistä Teamin vaatteet päällä, sisään tuli pari järjestäjää keltaiset liivit päällä. Harmaatukkainen poninhäntäpäinen vanhempi mies (järjestäjistä) käveli hitaasti pöytämme ohi, seurasi meitä ja alkoi hymyilemään aloittaen keskustelun. Kyseli varovasti että aiotteko lujaakin mennä, että nyt on näköjään sen verran kovaa sakkia liikkeellä (liekö nimi Team Rahola sitten herättänyt jotain, kun kaveri oli mm. Paavo Nurmen tapahtuman reittivastaavista). Hieman pisti hymyilyttämään, ja kieltämättä ehkä rinnan rottingille. Naureskelimme ja sanoimme että ihan ollaan kuule tulleet nauttimaan tapahtumasta, rauhassa kävellen ja hölkötellen ja haistellen.
 |
| Nautiskellen, sateesta ja liikunnan ilosta. |
Ennen lähtöä oli lämmittelyjumppa, joka oli todellakin tehokas. Sai paikat lämpöiseksi ja oli hyvä fiilis lähteä omaa osuutta suorittamaan. Matkaan päätimme lähteä niin, että eka kierros (ainakin) kävellään. Nautitaan. Toiselle kierrokselle lähtiessämme olin Tekan kanssa hieman edempänä Petee ja Johannaa, jotka kohtapuoliin menivät juoksuaskelilla ohi, Johanna todetessa että kyllähän sitä nimensä mukaisesti pitää juoksuaskeleitakin ottaa. Niinpä lähdin siitä heidän völjyynsä, ja Teka jäi nauttimaan vielä kävelyaskeleista. Hyysalon ohi juostessamme huusimme että Hyvä Pekka ja näytimme peukkuja, ja hetken päästä kuului kun Pekka huusi takaisin HY-VÄ RA-HO-LA! Toisen kerran hänen ohi juostessani (Peten ja Johannan mennessä menojaan) hihkaisin taas että Hyvä Pekka, johon hän myös HY-VÄ RA-HO-LA!
 |
| HY-VÄ RA-HO-LA! |
Viimeisellä kierroksellamme jokaisen järjestäjän ohi juostessamme kiitimme tapahtumasta. Se oli juuri sellainen kuin odotinkin, hyväntuulinen, ei kiirettä, kävele, juokse, mene ihan niin kuin tykkäät ja sen verran kuin haluat.
 |
| Tekan iloista tunnelmaa maaliin tullessa. |
Siinä odotellessamme Tekaa maaliin ylitti maalin pariskunta, joiden ilmeet olivat kyllä niin kaikenpuhuvat. Jäivät seisoskelemaan siihen maalin läheisyyteen nauttian juomasta joka jaettiin maalissa. Hyysalon Pekan tullessa heitä kohti niin pariskunnasta miespuolinen kehaisi Pekalle, että juoksin 5 kierrosta (8 kierrosta olisi ollut puolimaraton), johon Pekka totesi: KO-VA JÄT-KÄ!!!
 |
| Kaikki maalissa. Hyvä meitä. Kivaa oli. |
Meille taisi tulla kasaan 2,7 km reipasta lämmittelykävelyä ja noin 8 km juoksua, ja hyvä fiilis. Vielä kun autolla ajelimme Turun Samppalinnan maauimalaan saunotteleen, oli se piste iin päälle tälle päivälle.
Kiitos FightBack Run, kiitos Pekka Hyysalo. Ihailtavaa että on ihmisiä jotka jaksavat tehdä asioita muiden hyväksi, auttaen heitä jaksamaan elämässä ja saaden uskomaan että aina on toivoa.
Liike on lääke.
Teija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.