Lochness Marathon-matka 4.-9.10.2019

Lähdimme matkaan aikaisin perjantai-aamuna, klo 02:15 Kolmenkulman ABC:ltä Atro Vuolteen bussilla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Tällä kertaa meitä oli lähdössä matkaan huomattavan suuri joukko, 52 juoksijaa/maratonseisojaa. Osa oli mennyt jo aiemmin suoralla lennolla Helsingistä Edinburghiin. Me lensimme Helsingistä Amsterdamin kautta Edinburghiin. Matka sujui hyvin mukavassa seurassa. Tosin lähtiessä oli vielä aika tokkurainen olo, kun oli niin aikainen herätys. Amsterdamin lentonkentällä meillä oli noin 4 tuntia odottelua, mutta aika meni loppujen lopuksi aika nopeasti ja pian sitten olimmekin jo matkalla kohti seuraavaa päämäärää, Edinburghia. 0li upeaa lähteä juhlistamaan omia 31-vuotis synttäreitä Skotlantiin näin suuren ryhmän voimin.

Edinburghiin päästyämme jatkoimme omalla vuokrabussilla kohti pohjoisessa sijaitsevaa Invernessin kaupunkia. Matkaan meni noin 3 tuntia taukoineen. Matkan aikana saimme ihastella Highlandin alueen upeita maisemia. Vehreitä ja kasvillisuuden ympäröimiä mäkiä ja nummia riitti todella paljon, kuten myös metsiä ja lampaita. Alkumatkasta Queensferry Crossingin kohdalla oli upea vesistön ylitys ja tässä kohtaa oli useampi hulppea silta vierekkäin. Menomatkan aikana pysähdyimme kertaalleen syömään. Lopulta olimme klo 18 jälkeen perillä Invernessissä ja Hotel Mercuryssa, johon majoitumme. Hotelli oli siisti ja kaikinpuolin hyvä. Sijainti oli myös keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa. Henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu toimi hyvin. Itse majoituin monilta reissuilta tutun huonekaverin Vahtolammin Mikan kanssa samaan huoneeseen.

Perjantai-iltana hotellille päästyämme purimme tavaramme hotellihuoneisiin ja sitten olikin jo pian ruokailun aika. Meille oli järjestetty buffet-ruokailu hotellille. Ruoka oli hyvää ja monipuolista. Jälkiruokana oli herkullista Baileys-kakkua. Lisäksi hotellin henkilökunta muisti minun ja Kurvisen Jarin synttäreitä tarjoamalla meille tuulihatut kynttilöillä. Kiva idea.

Lauantaina päivä lähti käyntiin aamupalalla ja Anun jumpalla. Se olikin hyvä startti päivään ja lihakset vetreytyivät mukavasti. Aamupala oli perinteinen brittiläinen/mannermainen aamupala ja kaikkea löytyi varsin kattavasti. Kananmunia, nakkeja, pekonia, paahtoleipä… Lisäksi tarjolla oli skotlantilaista erikoisuutta, haggista. Skotlantilainen oikein kunnolla haudutettu puuro oli myös erityisen hyvää. Lauantaina aamupäivällä lähdimme käymään maratonexpossa, joka sijaitsi parin kilometrin päässä hotellistamme Ness-joen rannalla. Maratonin maali oli myös samalla alueella. Exposta saimme kisamateriaalit. Alueella oli myös varsin kattavasti tarjolla erilaisia urheilutuotteita ja Loch Nessin maratoniin liittyviä oheistuotteita. Expossa käynnin jälkeen kiertelimme kaupungilla ja tutustuimme paikallisiin nähtävyyksiin. Kävimme mm. katedraalisssa. Kaupungin keskusta oli varsin tiivis ja siellä oli hyvin säilynyt vanhoja rakennuksia. Illalla kävimme paikallisella hautausmaalla katsomassa Draculan hautaa ja kävimme syömässä turkkilaisessa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli jälleen riittävästi. Alkupaloja itsessään oli jo heti varsin paljon tarjolla. Pääruoaksi söin kanavartaan ja riisiä.

    

Aamujumpalla.

Sunnuntaina edessä oli maraton päivä. Aamulla heräsimmekin sitten jo ennen kukon laulua ja aamupalalle menimme jo klo 05:00. Aamupalan jälkeen olikin sitten aika lähteä kävelemään kohti maratonin maalialuetta/expoa, josta lähti bussit maratonin lähtöön. Maratonin lähtöön oli noin puolentoista tunnin ajomatka. Maratonin lähtöön mentiin bussilla toiselta puolelta Loch Nessin järveä kuin mistä maratonreitti meni. Reitti oli varsin mäkinen ja sieltä oli upeat näkymät järvelle ja lähialueille. Keli oli sateinen ja tuulinen. Lopulta päästyämme lähtöalueelle vaikutti siltä, että tulee varsin tuulinen ja märkä maraton. Lähtöalueella oli paljon porukkaa ja meitä taisi olla maratonille lähdössä yli 3200 juoksijaa. Alueelle oli tullut paikallinen säkkipillisoittokunta säkkipilleineen ja rumpuineen. Oli upea ja odottava tunnelma, vaikka keli ei ollutkaan mikään ihan paras. Itse lähdin matkaan aivan kärjen tuntumasta ja se olikin hyvä valinta, kun ei tarvinnut sitten ainakaan ruuhkiin juuttua alussa. Päädyin lähtemään tiimitakki ja veden- ja tuulenpitävä takki päällä matkaan. Kaksi takkia oli hieman virhe valinta, mutta lähdössä se tuntui siinä kylmyydessä ja sateessa hyvältä valinnalta. Aika pian kuitenkin alkoi sitten tulla vähän turhankin kuuma.

    

Säkkipilliorkesteri.

Team Rahola valmiina Loch Ness maratonille.

Lähtö tapahtui vauhdikkaasti ja kuumin kärki lähti vetämään ihan omaa vauhtiaan. Lähtö tapahtui alamäkeen ja sitä alamäkeä riittikin sitten oikeastaan ensimmäiset 5 kilometriä. Oli vähän erilainen kokemus aloittaa maraton tuollaisella erittäin alamäkivoittoisella osuudella. Sain hyvin kelattua siihen alkuun vauhtia ja eka 5 kilometriä menikin alle 20 minuutin. Alamäkien lisäksi reitillä riitti kuitenkin joitakin pitkiä ylämäkiäkin, jotka vaativat veronsa. Lisäksi kova vauhti alamäissä ja tasaisilla osuuksilla söi sitten aikaa maratonin loppuvaiheissa. Reitti meni pitkään Loch Nessin rantaa ja pienten skottikylien läpi. Lopulta saavuimme isommalle maantielle, jota pitkin aloimme edetä kohti Invernessiä. Ensimmäinen puolikas meni aikaan 1:29:07. Suunnilleen jossain 30:n kilometrin vaiheilla matka alkoi tuntua ja vauhti hieman hidastui. Alkoi jo lämpökin tuntua aika paljon kropassa. Järjestäjien tarjoama huolto kuitenkin auttoi kuitenkin jaksamaan. Välillä oli tarjolla vettä, urheilujuomaa ja geelejä. Lisäksi jotkut paikalliset ihmiset olivat järjestäneet omia paikallisia huoltoja, tarjoten mm. keksiä, suklaata, banaania ja karkkia. Paikalliset ihmiset olivat myös upeasti mukana tapahtumassa ja kannustivat juoksijoita. Noin 5 mailia ennen maalia edessä oli pitkä ja aika jyrkkäkin ylämäki, jonka kohdalla maraton alkoi tuntua jo ihan kunnolla. Tiesin kuitenkin, että tästä on enää pian noin kymppi maaliin ja tullaan kyllä ihan kohtuullisella ajalla maaliin, kun vaan jaksetaan rennosti jatkaa eteenpäin. Kaupunkialueelle saavuttaessa sitten kannustus lisääntyi ja ajatukset alkoivat kääntyä siihen suuntaan, että kohta tästä tullaan maaliin ja maisemat alkoivat olla tutumpia. Oli upeaa tulla maaliin maratonseisojien kannustaessa reitin varrella Team Raholan ja Suomen lippujen kanssa. Loppusuoralla minulla oli vielä kova taistelu parin vanhemman herrasmiehen kanssa, mutta onnistuin heidät lopulta päihittämään loppukirissä. Maalissa olin lopulta ajassa 03:08:34 ja se riitti 82. sijaan kaikkien maaliintulijoiden joukossa. Maalissa sitten oli edessä mitalin, paidan ja muiden järjestäjän tarjoamien tuotteiden hakua ja pian vastassa oli tutut tiimiläiset, Elina, Keijo ja Marika. Oli kiva nähdä tiimiläisiä. Tämän jälkeen sitten olikin edessä pientä jälkitankkausta huoltoteltalla ja seuraavien tiimiläisten maaliintulon odottelua. Lopulta sitten lähdimme yhdessä isommalla porukalla takaisin hotellille. Illalla ruokailimme jälleen hotellilla.

      

Loch Nessin maratonin maalissa. Oli vähän kylmä ja energiat vähissä. 3 takkia päällekkäin.

Maanantaina meillä oli edessä WOW Scotland Toursin kiertoajelu ympäri Skotlantia. Kävimme Glen Ordin tislaamolla tutustumassa viskin valmistukseen. Esittelykierros oli varsin mielenkiintoinen ja sen aikana tuli hyvin esille viskinvalmistusprosessin eri vaiheet. Erityisen vaikuttavina paikkoina itselle jäi mieleen Isle of Skyen alue ja Rogie Fallsin pauhaava koski, jossa kasvoi skotlantilaisia villilohia. Jotkut näkivät jopa lohien hyppivän. Loppumatkasta näimme myös Urquhartin rauniolinnan. Olimme liikkeellä bussilla noin 10 tuntia ja sinä aikana sai varsin kattavan kuvan Skotlannin eri alueista. Voin suositella ehdottomasti kaikille tuota WOW:n järjestämää kiertoajelua. Oli aivan upeaa ja meillä oli loistava paikallinen matkaopas, John mukana.

    

Glen Ordin tislaamo.

Glen Ordin tislaamo.

Rogie Fallin koski.

Isle of Skye.

Urquhartin linna Loch Nessin rannalla.

Tiistaina aamulla oli vielä Anun aamujumppa ja kastautuminen Ness-jokeen. Aamupalan jälkeen hieman kiertelimme vielä kaupungilla ja teimme viimeisiä ostoksia. Sitten olikin edessä pitkä kotimatka. Ajoimme bussilla yhden stopin takatiikalla takaisin Edinburghiin ja sieltä lensimme Amsterdamin kautta takaisin Helsinkiin. Paluupäivänä oli vielä Teijan syntymäpäivä ja KLM-lentoyhtiö onnitteli Teijaa ja huomioi tämän upeasti tarjoamalla Teijalle shampanjaa. KLM huomioi lennon kuulutuksessaan myös meidän Lochnessin maratonille osallistumisen. Lopulta olimme keskiviikkona aamuyöllä noin klo 3 aikoihin takaisin Nokialla. Kiitos kaikille upeasta reissusta! 

Teksti: Juhani Yli-Marttila.

Kuvat: Juhani Yli-Marttila.