tiistai 18. toukokuuta 2010

Kisaraportit: Viialan ympärijuoksu ja Ideapark-juoksu 16.5.

HUOM! 19.5. lisätty Minnan kertomus.

Viime sunnuntaina Team Raholaa edustettiin kahdessa eri juoksutpahtumassa - Viialan ympärijuoksussa kympillä ja Ideapark-juoksussa puolimaratonilla sekä lasten 3,5km juoksussa.

Viialan ympärijuoksu järjestettiin nyt neljättä kertaa, reitti on virallisesti mitattu 10 km reitti, joka kiertelee Viialaa. Team Raholaa siellä edusti Johanna, jonka ystävä sai houkuteltua lähtemään Viialaan. Ensin Johannan piti tulla Koskuelle, mutta alkuviikosta iskenyt flunssa oli vielä silloin päällä. Ilma oli hikisen kuuma ja onneksi Johanna olikin omia juomia mukana - niitä tarvittiin, koska ainoa juomapiste oli vasta 6km kohdalla. Alku meni kuulemma hyvin, mutta lopussa alkoi vauhti vähän hiipua (niinkuin itse kullakin aina). Maalissa aika 76.01 min ja kymmenes sija hölkkäsarjassa, huippua Johanna! Reitti oli kuulemma mukava ja kaunis ja tasainen, noin puolet hiekkaa ja puolet asfalttia. Juoksun hinta oli edullinen, vain 10 euroa ja siihen kuului arvontapalkinnot ja jopa mitali. Tänne täytyy kyllä ensi vuonna lähteä porukalla!

Niin ikään neljättä kertaa järjestettiin myös Ideapark-juoksu Lempäälässä. Ideapark-juoksussa tarjolla oli kymppi ja puolimaratoni, sekä lapsille omat sarjat ja matkat. Team Raholaa täällä edustivat Minna, Juho ja Inka. Minna ja Juho vetäisivät puolikkaan ja Inka lasten 3,5km lenkin. Ilma oli polttavan kuuma myös Lempäälässä sunnuntaina. Minna juoksi hienosti n. 2.18 aikaan ja Juho pikkusen perässä n. 2.19.

Minna kertoo:
"Ideapark-juoksu 2010: hetkestäkään en nauttinut 

Lempäälän mailla ja mannuilla juostun Ideaparkin puolimaratonin 16.5.2010 voi tiivistää häkämiesmäisesti kolmeen sanaan: helle, helle ja helle. Lähdön lähestyessä lämpötila oli iloisesti 25 asteen paremmalla puolella ja aurinko irvisteli taivaalta täysillä. Mimmi ja Mikko muksuineen toivottelivat virnistellen onnea matkaan. Eräät nääs ymmärsivät käydä juoksemassa jo helatorstaina, jolloin olosuhteet olivat viä vähemmän helvetilliset…  

Sunnuntaina olosuhteet eivät muuksi muuttuneet koko juoksun aikana, mitä nyt (meikäläisen juoksun) viimeisellä neljänneksellä parin kolmen kilometrin ajan jokin armollinen pilvi ajautui yläilmoissa möllöttävän pätsin eteen. Reitti sinänsä oli topografialtaan sangen mukava, ylämäet olivat loivia ja niitä oli vähänlaisesti: seikka, jota viileämmissä oloissa olisi ehkä osannut arvostaa. 

Auringon porotuksessa juostessa huomio kiinnittyi kuitenkin lähinnä siihen, että valehtelematta 20 km reitistä juostiin vailla varjon mahdollisuutta – reitillä ei ollut lainkaan metsäosuuksia, sen sijaan pirullisen paisteista asfalttia riitti, ja kohtalaisen pitkään mentiin myös keskellä helteisiä lempääläispeltoja. Toukotöihin matelevia traktoreita ei sentään reitille osunut, mikä oli hyvä, sillä nykyaikaiset maatalouskoneet saattavat olla kooltaan rekan kokoluokkaa ja tappopotentiaaliltaan paremmin varusteltuja kuin armeijan tankit.

Järjestäjille (Lempäälän Kisa) ei heru kiitosta siitä, että tankkauspisteillä oli koko matkan aikana tarjolla VAIN vettä ja urheilujuomaa. Missä suolakurkut, rusinat, appelsiiniviipaleet, banaaninpalat? Hei haloo, olisitte pyytäneet sitä yhtä Sukaria sponssaamaan eväitä! Sponssaa se niitä Arkadianmäen pellejäkin. 

Ilman Mäkkäriltä pöllittyjä  suolapusseja olisi kuolo korjannut takuuvarmasti: kiskoin niitä kitusiini tasaiseen tahtiin noin 5 km välein. Kauhulla katselin, että monilla kanssajuoksijoilla ei ollut edes omia juomia mukana. Mahtoi olla mielenkiintoiset fiilikset juoksun jälkeen… 

Hetkestäkään en nauttinut, ja minä sentään juoksen vain ja ainoastaan nautinnokseni. Mutta kun osallistumismaksu oli maksettu etukäteen, niin ei auttanut kuin purra hammasta ja laittaa tossua toisen eteen. Ensimmäinen kymppi meni hirveällä sykkeellä, sitten elimistö sopeutui, syke laski ja vauhti hiipui.

Team Raholaa edusti minun lisäkseni vain Juho, mikä tosin paljastui vasta maalissa, johon osuimme suurin piirtein samoihin aikoihin. Juhon kokemukset juoksusta olivat hyvin samansuuntaiset kuin omani. 

Maaliviivan jälkeen tunnelma oli kuitenkin aivan mahtava: selvisin hengissä! JEE!  Myös Mimmi ja Mikko pölähtivät jostain ihmettelemään survival-juoksua. Toivottavasti ilmat tästä vähän viilenee että pääsee taas juoksemaan nautiskellen."

Paikalla olivat siis myös Mikko ja Mimmi, jotka osasivat valottaa vähän Juhon ja Inkan aivoituksia.
Ole hyvä Mikko: " Juho tosiaan pyöräili reippaan tunnin "alkulämmön" ja huomas samalla ettei se Lempäälä niin kauhean lähellä olekkaan.. Otettiin pois lähtiessä Juho huolto-auton kyytiin, pyörä tosin jäi ideaparkkiin.."

Upeat juoksijat ja mitalit





"Inka lähti todella jännittyneenä ja tärisevänä elämänsä ekaan juoksuun. Maaliin päästessä pääsi itkukin, oli kuulemma ihan hirveää, siitä parin tunnin kuluttua kehui tosin lähtevänsä ensikin vuonna kisailemaan ja uhosi myös alkavansa reenaamaan... Inkan aika 3,5 kilometrillä oli 24.50 "
Inkan kommentit kuulostaa OI NIIN TUTULTA, vai mitä sanotte :)


Inka painaa tunteella


Eli hienosti on taas mennyt ja kiva kun osallistujia riittää erilaisiin tapahtumiin, näitä lisää. Voit aina lähettää oman stoorisi mulle (pitkanen.laura@gmail.com), jos osallistut johonkin tapahtumaan. On kiva saada tänne muitakin kertomuksia kuin vakiporukan (vaikka on nekin kivoja).

Spinningaamupäiväkin oli ja meni, hienosti oli porukkaa paikalla upeasta säästä huolimatta. Kesällä on kuulemma luvassa vielä ainakin yksi maratonaamupäivä - jes! Epäselväksi jäi vaan vielä, että punnerrettiinko siellä vai ei?

Ja loppuun pieni muistutus:
23.5. sunnuntaina pitkä lenkki, lähtö klo 9 Raholasta, mennään (tämä) äitienpäivälenkki, tervetuloa mukaan!

1 kommentti:

  1. Hyvä Team Rahola!!
    Taas loistavia suorituksia!
    Onnea kaikille, ennenkaikkea Inkalle loistavasta juoksusta!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.