tiistai 11. toukokuuta 2010

Kuukauden raholalainen: Laura

Seuraavaksi esittelyssä onkin pitkän linjan raholalainen Laura. Teksti: Minna N. Kuvat: Laura

Tuhkapilvi sabotoi Lauran juoksukevättä

Islantilainen tulivuoren sylkemä tuhkapilvi uhkasi tuhota Team Raholan kantaviin voimiin lukeutuvan Laura Pitkäsen juoksukevään. Myös nuoren naisen hääkutsukortit olivat vaakalaudalla.

Laura tilasi huhtikuun alussa Britanniasta Asics Nimbus -popot, koska tykkää juosta niillä ja lisäksi ne olivat hilpeät 50 prosenttia halvemmat kuin koti-Suomesta ostettuina. Paha kyllä juuri samoihin aikoihin, kun juoksukenkien olisi pitänyt lähteä uudelle omistajalleen, Eyjafjöll-tulivuori Islannissa päätti purkautua tunnetuin seurauksin.

Kymmenien tuhansien eurooppalaisten tavoin tuhkamottiin jäivät myös Lauran uudet Asicsit. Saman kohtalon kokivat askartelumateriaalit, jotka Laura oli tilannut hääkutsukorttien tekemistä varten niin ikään Britanniasta.

Vaan loppu hyvin, kaikki hyvin. Eyjafjöll rauhoittui (ainakin hetkeksi) ja lentokoneet pääsivät ilmaan: ja niin Laura sai huhtikuun lopussa sekä upouudet juoksupoponsa että hääkutsujen matskut. Taival taittuu jälleen, ja häävieraatkin tietävät saapua 7. elokuuta juhlimaan Lauraa ja Jannea.

Rööki vaihtui rääkkiin

Laura on yksi ahkerimmista Raholan jumppaajista ja juoksijoista, ja viihtyy lajin kuin lajin parissa. Urheiluhullu elämä alkoi kuutisen vuotta sitten, kun hän vaihtoi tupakanpolton liikuntaan. Lotta houkutteli tuolloin Lauran kokeilemaan Raholan jumppia, ja tinkimättömään tapaansa Laura vetäisi saman tien pumpin ja spinningin putkeen.

– Lotta totesi sen ekan pumpin jälkeen, että ”näytät vähän kalpealta, pitäiskö hakea jokin energiapatukka tuolta alhaalta”, mutta minä sanoin että ei mitään, täysillä vaan, Laura muistelee.

Henki ja taju säilyivät myös spinningin ajan, ja Laura oli kerrasta koukussa.

– Olen sellainen on-off-persoona: joko teen täysillä tai sitten en ollenkaan. Olen aiemminkin treenannut ihan sikana parin vuoden pätkissä, ja sitten pitänyt totaalista taukoa. Nyt off-vaihetta ei vaan ole tullut ollenkaan, hän miettii.


Rasitusvamma rajoittanut juoksemista

Ensimmäiseen juoksutapahtumaansa Laura osallistui vuonna 2007 Ikaalisten puolikkaalla, joka sivumennen sanoen on täysi tapporeitti ja pitäisi kieltää lailla. Seuraavana kesänä oli vuorossa ensimmäinen täysmaraton Hämeenlinnassa.

Tähän mennessä Laura on juossut yhteensä 14 puolikasta, neljä kokonaista ja muutaman kympin.

– Maratonit on haastavia, ja jos siinä onnistuu, niin tunne on valtava, Laura hehkuttaa.

Lauran paras maratonaika on 4.32,00. Hän toteaa, että ajan petraaminen on yksi tavoite, mutta juuri tällä hetkellä tavoitteena on saada reistaileva jalka terveeksi ja juoksukuntoon.

– Jalkaan tuli viime vuonna rasitusvamma, jonka parantuminen kesti kauan. Nyt oli tulossa vastaava toiseen jalkaan, mutta onneksi älysin olla urheilematta, Laura selvittää.

Hän haaveilee pääsevänsä helatorstaina puolustamaan toista sijaansa Jalasjärven Koskuen Helaventin puolikkaalle. Seuraava juoksuetappi on Forssan Suvi-illan kokomaraton 12. kesäkuuta.

Pahaa mämmiä pääsiäisenä

Intohimoisen liikkujan muut harrastukset ovat fyysisesti vähemmän vaativia. Hän seuraa mielellään huippu-urheilua ja salivääntöä telkkarista, ja lukee ”hömppäpokkareita ja romanttisia kertomuksia”.

Nettinäppärän nuoren naisen harrastuksiin kuuluu myös Team Raholan blogisivujen aktiivinen ylläpito. Sen lisäksi Laura kirjoittaa kuulumisiaan omaan blogiinsa.
– Kirjoitan lähinnä urheilusta, joskus myös muista systeemeistä. Viimeiset puoli vuotta jutut ovat olleet valitusta jalasta, hän sanoo.

Eräänlainen harrastus lienee myös Lauran vahva viehtymys asketismiin. Hän otti osaa Anun alkuvuodesta masinoimaan tipattomaan ja herkuttomaan tammikuuhun, joka karsi lähes kaikki aistinautinnot ihmisen elämästä. Vaan sepä ei Lauralle riittänyt, joten hän vietti myös herkuttoman huhtikuun, ”jotta elämä ei olisi liian helppoa”.

– Jätin karkit, pullat, leivonnaiset, roskaruoan ja limsan sekä alkoholin pois. Pääsiäisenä söin mämmiä, koska se on pahaa, hän kertoo. 

Mahtava sakki kasassa

Lauran saa liikkumaan paitsi se, että liikunta itsessään on hauskaa myös se, että muut liikkujat ovat hauskoja. Raholan juoksuporukkaa hän kehuu estoitta.

– Meillä on ihan mahtava sakki kasassa! On hienoa, kun on samanhenkistä porukkaa, joka jaksaa kuunnella niitä juoksuspekulaatioita kilsa kilsalta, Laura ylistää.

Hän nauttii siitä, että voi iloita ja elää mukana toisten onnistumisissa, ja osaa arvostaa jalkavaivojen takia saamaansa sympatiaa ja tukea.

– On mukavaa, kun joku tietää, miten ärsyttävää se on kun ei voi lähteä lenkille, vaikka kuinka haluaisi. Täytyy toivoa, että Team Rahola pysyy ja pysyyhän se yhtä kauan kuin me ollaan tässä hommassa mukana, Laura miettii.
Pakko laittaa loppuun pari kuvaa omista arkistoista. Jokainen voi itse miettiä, kumpi Laura alla olevista on terveemmän näkönen... Sen voin sanoa, että olo on nyt vyysisesti ja psyykkisesti 100kertaa parempi kuin vuonna 2003 :)

Vuonna 2003 röökiä meni 2 askia (!!) päivässä ja baarissa tuli käytyä joka viikonloppu


Onnellinen juoksija 5 vuotta ja 10 kiloa myöhemmin Hämeenlinnassa v. 2008 ekan maratonin jälkeen (4:57)

4 kommenttia:

  1. Sportti-Lauralle pisteet.-03vm.Larella on aika komeet pleksit. Urheilu kannattaa!!!

    VastaaPoista
  2. Sportti-Laura on selvästi hyvinvointisemman
    näköinen kuin aneeminen Bile-Laura :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä Laura! Kyllä huomaa että pumpissa on ahkerasti käyty. Toivottavasti jakavaiva paranee pian.

    VastaaPoista
  4. Joo olen samaa mieltä kun edelliset. Elämänvoimaa ja terveyttä uhkuva sportti-Laura on tosi paljon parempi. Urheilu tosiaan KANNATTAA!!! Ja tää tuli sydämestä.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.