Copenhagen marathon

Kööpenhaminaan päätimme lähteä koska lennot kulkevat suoraan Tampere-Kööpenhamina väliä. No, viikko varaamisen jälkeen tämä reitti lopetettiin ja vaihtoehdoksi tuli lentää Tukholman kautta. Tämä ei matkaa kuitenkaan peruuttanut koska vältyimme silti ajamiselta Helsinkiin ja takaisin, vaikkakin matka-aika hieman piteni.

Juoksemisen takia matkaan lähti Mikko, Mimmi sekä Tanja, huoltamaan lupautui huoltoja keräilevä Petri jolla oli jo vyöllä Reykjavik (tosin itse myös juosseena). Hotellille päästyämme ymmärsimme hotellin Cabin City nimen tarkoituksen. Huoneet olivat kuin laivan hytit, vessoja myöten ja osassa jopa kerrossängyt.

Ensimmäinen ilta meni ruokapaikkaa etsiessä ja kaupunkia ihastellessa. Kuuluisa tivolikin sijaitsi aivan hotellin vieressä. Seuraava päivä valkeni todella helteisenä ja ruuhkaisen aamupalan (hotelli oli pullollaan euroviisufaneja koska Malmöön oli matkaa vain n.20min) jälkeen lähdimme kävelemään kohti Expoa jonne oli matkaa kuitenkin useita kilometreja.

Expo hukassa

Expo oli ihan ok ja osa löysi jotakin ostettavaakin. Tanja löysi niin hauskat aurinkolasit ettei niiden kanssa olisi pystynyt edes juoksemaan, joten ne jäivät tällä kertaa hyllyyn. Mimmi bongasi huikean värityksen omaavat Newtonit ja pian tossut jo vaihtoivatkin omistajaa huokeaan messuhintaan. Itse löysin jotakin juoksulta suojaavaa erikoisyrttihylkeenpoikasrasvaa jolla myös itseni valelin ennen juoksua.

Hauskat lasit?

Pastansyönnin jälkeisellä kotimatkalla seurueen naiset rupesivat hermostuneesti vilkuilemaan kellojaan, alkoihan Ruotsin nöyryytys telkkarista ihan pian ja ennalta valittuun SporttiBaariin oli kohtalainen matka. Me Petrin kanssa olisimme tosin halunneet vielä muutaman leninkikaupan ikkunaa ihmetellä, mutta suostuimme nyt sitten kiirehtimään ko baariin. Pelistä ei sen enempää, mutta baarissa ihmettelin muutamaa tunnettua suomalaista joiden en uskonut olevan maratoonareita saati viisubongareita. Syy tähän selvisi kun lähdimme pelin jälkeen kaupungille johon oli saapunut Gumball 3000 rallin myötä lukuisia kalliita ja erikoisia menopelejä.

Tällasen kus sais

Maratonia edeltävän yön unet katkesi ainakin itselläni 2-3 kertaa Tanskan viisuvoitosta johtuvaan ilotulitukseen. Sunnuntaiaamu oli vastakohta edellisen päivän helteelle ja täysin ennusteen mukainen, eli sadetta oli luvassa ja sitä sitten saatiinkin melkein heti alusta saakka välillä vähän reilumminkin. Tämä ei kuitenkaan juoksua haitannut varsinkin kun startissakin soi paikallinen rokkipumppu Volbeat. Tunnelmaltaan tapahtuma oli mielestäni jopa parempi kuin suuresti tykkäämäni Tukholma. Kannustus meinasi sateesta huolimatta ajoittain lähteä ihan käsistä ja oli pakko katsoa taakse että tuleeko sieltä Haile vai mitä ne riehuu. Reitti oli tasainen ja ainoat "hidastavat" tekijät olivat lukuisat käännökset sekä mukulakivet jotka itselläni otti jalkapohjiin. Ajallisesti teimme kaikki hyvän juoksun ja koska Mimmi lähti alusta saakka pitämään reipasta tahtia tuntui juoksu jopa helpolta, aikaisemmin kun itse olen yleensä seiftaillut ekan puolikkaan ja vetänyt toisen sitten kieli vyön alla. Maalissa kaikki olimme todella hyvävointisia, mutta kelistä johtuen hieman jäässä. Onneksi huoltaja oli hoitanut meille venekuljetuksen takaisin hotellille tai ainakin osalle matkaa.

Pete tilaamassa kuljetusta

Juoksun jälkeen kävimme syömässä jo aiemmin sovitussa paikassa eli Hard Rock Cafessa. Sieltä kun lähdimme pois juutuimme tivolin portilla kauheeseen ryysikseen, paikalla oli tv-kamerat ja taivaalla pörräsi pari helikopteria. Hetken hulinaa ihmeteltyämme huomasimme euroviisuvoittajan tulevan linja-autolla vetämään keikan tivolille. Me vaihdoimme suuntaa ja menimme tivoliin hieman myöhemmin sillä Mimmin piti lunastaa lupaus jonka hän teki jos enkka paranee, eli tunnetusti kaikkia kieputtimia vihaava Mimmi lupasi tulla karuselliin joka nousee 80m korkeuteen (maailman korkein). Itse ajattelin ottaa Mimmistä ja Tanjasta kuvia yläilmoissa, mutta alhaalla tutkittiin taskut ettei mitään vaan viedä ylös. En tosin olisi mitään pystynyt kuvaamaankaan vaan puristin paniikinomaisesti edessä olevaa tankoa ja toivoin koneen pysähtyvän. Edes silmälasit ei olisi päässä pysynyt, sen verran kovaa vehje ylhäällä pyöri.

Pyörimään menossa

Karuselli, mihin enkkarin tekijät joutuvat

Maalissa jäässä, mutta onnellisena

Päivä nro. 4 oli tarkoitus käyttää ihanasti shoppailuun ja muuhun ihquiluun, mutta kyseinen päivä olikin paikallinen vapaa eikä kaupat olleet auki, kyseessä oli white monday (x-päivää pääsiäisestä). Rahaa siinä säästyi mukavasti koska hinnat Tanskassa tuntui olevan vähintäänkin Suomen tasoa. Maanantai menikin sitten turistina pyöriessä linnassa ym. paikoissa. Petrin kanssa saimme toteutettua toisen tavoitteen syömisen suhteen eli nautimme ravitsevat whopperit paikallisessa Burger Kingissä.

Paikkana Kööpenhamina on todella hieno jossa historia kyllä näkyy rakennuksissa ja tiiviistä rakentamisesta johtuen kaikki on melkeinpä kävelymatkan päässä. Lämpimästi voi tapahtumaa suositella ja jos ensi vuonna viisut osuvat taas samalle viikonlopulle maratonin kanssa ja vielä Kööpenhaminaan, voi tunnelma olla todella tiivis.