Juhanin Suomi-juoksu, Perniö 7.-8.6.2014

43. Suomi-juoksu Perniön taajamassa, Salossa oli ensimmäinen 100 kilometrin juoksuni. Takana oli kaksi 50 kilometrin juoksua tiimin omassa Juokse Sorvassa-tapahtumassa. Valmistautuminen sujui kaikin puolin hyvin ja olin etukäteen aika luottavainen, että suorituksen pitäisi onnistua. Lähdin Markuksen ja Petrin mukaan lauantaina Tottijärveltä hieman ennen kolmea iltapäivällä ja aloitimme matkan kohti Perniötä. Matkalla satoi jonkin aikaa, mutta vähitellen keli alkoi kirkastua, aurinko paistaa ja oli mukavan lämmintä. Pysähdyimme matkalla syömään ja juomaan Auran Shellillä ja siellä tapasimme Villen ja huoltajamme Virpin ja Jatan.

Reenimatkalla Tukholmassa

Perille Perniöön saavuimme suunnilleen viiden aikoihin. Aloimme aluksi laittaa tavaroita paikoilleen, haimme numerolaput sekä chipit ja valmistauduimme starttiin, joka oli edessä klo 19:00. Kilpailupaikalla olikin jo paljon väkeä ja tunnelma kohdallaan. Keli oli lämmin ja aurinkoinen. Kilpailu starttasi 100 kilometrin ja 60 kilometrin osalta samaan aikaan, klo 19:00. 10 kilometriä starttasi klo 20:00 ja maraton klo 23:00. 100 kilometrillä kierrettiin 33 kertaa 3,3335 kilometrin lenkki, joka kiersi Perniön taajaman ympäristössä. Omalta osaltani juoksu lähti ihan mukavasti liikkeelle noin 5-6 minuutin kilometrivauhtia ja välillä hieman nopeamminkin. Tarkoituksenani oli pitää sopivan tasaista ja rauhallista tahtia niin, että syke ei nouse liian korkealle. Keskisyke koko matkan osalta oli 144. Ensimmäiset 50 kilometriä meni mukavasti 4:36:39 ja parhaimmillaan nousin miesten yleisessä sarjassa 6. sijalle. 50 kilometrin jälkeen alkoikin sitten meno vähitellen hiipua ja voimat kadota. Päätin kuitenkin, että tänne asti en ole tullut keskeyttämään ja vedetään maaliin asti, vaikka sitten kävelemällä. Kokemuksen puute ultramatkoilta ja yleinen väsymys luultavasti alkoivat vaikuttaa. Energian kulutus on aika kovaa näin pitkällä matkalla ja energiaa paloikin yli 6000 kaloria. Välillä oli vatsakin sekaisin ja oksetti, mutta lisätankkaus matkan aikana mm. geeleillä, karkeilla, suklaalla, sipseillä, suolalla, urheilujuomalla, Coca-Colalla ja pari vessassa käyntiä tuotti helpotusta ongelmiin. Välillä tuli pidettyä lyhyitä taukoja huolto-alueella ja sitten taas jaksoi mennä paremmin. Virpin, Jatan, Markuksen ja Unskin loistava huolto ja heidän antama tuki oli merkittävä apu urakasta suoriutumisessa. Loppuvaiheessa alkoi tuntua, että kierrokset eivät lopu koskaan ja aina vain on matkaa jäljellä. Etenkin viimeiset 10 kierrosta alkoivat tuntua jaloissa. Toiseksi viimeisellä kierroksella oli hauska tilanne, kun eräs Vauhtisammakoiden juoksija tuli kovalla vauhdilla minusta kierroksella ohi ja hänen huutonsa kuului jo kaukaa. Kohdallani, noin kilometri ennen maalia hän huusi ”maalisuora” ja huuto ja tuuletukset jatkuivat siitä maaliin asti. Lopulta saavuin maaliin ajassa 10:39:07 suhteellisen hyvävointisena. Kello oli noin 5:40 aamulla ja aurinko oli juuri noussut. Aika riitti 10. sijaan miesten yleisessä sarjassa. Jalat ehkä vähän tutisivat maalialueella ja Markus ja eräs toimitsija tarjoutuivatkin auttamaan siitä eteenpäin.  Kilpailun jälkeen odottelimme Markuksen kanssa Petriä maalialueella ja söin järjestäjien tarjoamaa aamupalaa. Petrin saavuttua pakkasimme loput tavaramme ja lähdimme kotimatkalle. Näyttävistä maaliintuloista jäi mieleen Korson Kenguruita edustavat miehet, jotka ylittivät maaliviivan täysin yhtäaikaisesti ja toinen heistä liikuttui niin kovasti, että alkoi itkeä. Molemmilla oli ensimmäinen 100 kilometrin juoksu. Pitkä matka saa aikaan monenlaisia tunteita ja itsekin tuli aika villisti tuuletettua maaliintuloa. 

80km jälkeen maistui mustikkakeitto

 Omaan suoritukseeni olen ihan tyytyväinen varsinkin näin ensimmäisellä kerralla 100 kilometrillä. Pitkän matkan aikana tuntemukset menivät ihan vuoristorataa ja monenlaisia ajatuksia kerkisi tulla mieleen.  Tavoitteena oli lähinnä päästä maaliin ehjänä. Olisi tietysti ollut hienoa pitää sama vauhti koko matkan osalta kuin ensimmäiset 50 kilometriä niin loppuaika olisi mennyt vähän päälle 9 tuntiin. Seuraavilla kerroilla voi sitten lähteä tästä rakentamaan vielä vahvempia suorituksia. En vielä tässä kohtaa tarkasti tiedä, milloin seuraavan kerran juoksen ultramatkoja. Ainakaan nyt tänä vuonna en enää 100 kilometrille tai pidemmille matkoille lähde. Nyt on tärkeintä palautua tästä kunnolla ja suunnata sitten kohti seuraavia tavoitteita. Suorituksen jälkeen jalkoja poltteli voimakkaasti ja vieläkin jonkin verran tuntuu jaloissa, joten varmasti menee jonkin aikaa palautuessa suorituksesta. 

Maalissa tuuletusta

Lopuksi haluan esittää erityiskiitokseni Virpille, Jatalle, Markukselle ja Unskille loistavasta huollosta sekä kaikesta tuesta ja tsemppaamisesta suorituksen aikana. Toivottavasti olette jatkossakin mukana huoltohommissa. Huollon merkitys on valtavan suuri erityisesti ultramatkoilla. Onnittelut Outille ja Markukselle loistavista suorituksista 60 kilometrillä sekä Villelle ja Petrille 100 kilometrillä. Markus saavutti hienon 3. sijan miesten sarjassa  60 kilometrillä ja teki oman ennätysaikansa, samoin Outi sijoittui kolmanneksi naisten sarjassa omalla ennätyksellään, Villelle tuli oma 100 kilometrin ennätysaika ja Petri pääsi ensimmäistä kertaa 100 kilometriä maaliin asti. Loistavaa suoriutumista, hyvä me!  Tästä on hienoa jatkaa.

Alla olevasta linkistä löytyvät kilpailun tulokset:

http://www.resultfellows.com/2014/suomi/

Lisää kuvia ja videoita tästä!